Naisten työmarkkina-asemaa vahvistettava 👆💓💪

Kokoomusnaisten tärkeimpiä tavoitteita politiikassa ovat naisten poliittisen osallistumisen vahvistaminen ja naisille tärkeiden teemojen edistäminen. Tässä suhteessa kevään vaalit tuottivat sekä onnistumisia että valitettavasti myös takapakkia.

Suomen eduskuntaan valittiin ennätysmäärä naisia: 93, eli jo lähes puolet. Tämä on erinomainen saavutus. Toisaalta voi sanoa, että oli jo aikakin - naisilla on ollut täydet polittiset oikeudet jo 113 vuotta. Kulttuuri ja asenteet muuttuvat hitaasti. Edelleen naisten pitää osoittaa olevansa aina oikein erityisen päteviä edetäkseen päättäjiksi ja johtoasemiin. Nyt otettiin iso harppaus eteenpäin.

Europarlamentissa Suomella on ollut kaikkein naisvaltaisin meppidelegaatio, ja myös toukokuun europarlamenttivaaleissa enemmistö Suomessa valituista oli naisia. Koko EU-parlamentissa naisten osuus on vaali vaalilta kasvanut, ja ennakkotietojen perusteella naismeppien määrä nousisi taas muutamalla prosentilla 39 prosenttiin. Tämä on hyvä suunta.

Suomessa on nyt neljättä kertaa hallitus, jossa on naisenemmistö. Ensimmäistä kertaa Suomen hallitus esittää myös EU-komissaariksi naista. Nämä ovat myönteisiä askelia. Mutta ne eivät pelkästään riitä. Hallituksen on myös tehtävä politiikkaa, joka edistää tasa-arvoa. Kokoomusnaisille tärkein tavoite tälle kaudelle oli perhevapaiden uudistaminen siten, että naisten työmarkkina-asema paranee.

Tässä hallituksen ohjelma on suuri pettymys. Hallitus ei aio toteuttaa naisten työuria edistävää perhevapaauudistusta. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita aiotaan kyllä pidentää, mutta lyhentämättä äitien käyttämää osuutta.

Kun kotihoidon tukikin halutaan pitää nykyisellä tasolla, on selvää, että kipeästi kaivattua naisten työmarkkina-aseman parannusta eivät nämä muutokset tuo. Päin vastoin uudistus sekä nostaa kustannuksia että vaikuttaa jopa negatiivisesti työllisyyteen. Aikamoinen mahalasku jo ennen kuin on aloitettukaan.

Henna Virkkunen
Europarlamentaarikko

Soveltuvuustestit palaavat opiskelijavalintaan – kaikki voittavat 👍💓

Tätä ovat toivoneet niin työnantajat, ammattijärjestöt, työpaikkakouluttajat, oppilaitokset ja opettajat – kuin myös itse oppijat!

Soveltuvuustestit palaavat sellaisiin tutkintoihin, joissa työntekijä on vastuussa toisten ihmisten terveydestä tai turvallisuudesta. Näitä ovat hammastekniikan, lääkealan, välinehuoltoalan, kasvatus- ja ohjausalan, lentokoneasennuksen, merenkulkualan ja turvallisuusalan perustutkinnot. Sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja.

Karsivat soveltuvuustestit poistuivat 2012 sillä kauniilla ajatuksella, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori saisi opiskelupaikan. Mahdollisen väärän valinnan tehnyt oli tarkoitus ohjata toiseen koulutusratkaisuun, eli tavoite oli koulutustakuun hengessä nuoren syrjäytymisen ehkäisy.

Vaan kuinka sote-alalla kävikään?

Haluan alleviivata, että myös tässä välivaiheessa alalle hakeutuneista suurin osa on erinomaisen soveltuvia ja motivoituneita. On ollut surullista seurata, kuinka nyt kaikki ovat saaneet kuraa niskaansa, lajitelematta. Vaikka kritiikki kohdentuu lopultakin varsin pieneen osaan oppijoita.

Soveltumaton tai heikolla motivaatiolla varustettu sote-alan oppija huomaa usein vasta opiskeluvaiheessa, ettei ’tämä olekaan minun juttuni’. Osalle kertyy mittava määrä poissaoloja ja tehtävärästejä, joten opinnot venyvät ja vanuvat. Työn perussäännöt saattavat olla hukassa, esim. kellotaulun tunteminen. Tai henkilöllä ei ole kykyä työskennellä ryhmässä. Lisäksi alalle hakeutuu myös vähän vanhempia oppijoita, joiden elämänhallinta ei kaikilta osin ole kunnossa

Lähihoitajaopiskelut tuottavat siis ison henkilökohtaisen pettymyksen ja sitä kautta syrjäytymisriskin. Ensiopiskelupaikan lisäpisteet on käytetty turhaan. Keskeyttämisprosentti pomppasi valtakunnassa melkein kolminkertaiseksi siitä, kun soveltuvuustestit olivat käytössä. Ja lopulta tärkeänä; työnantajat eivät saa hoitajamitoitukseen kelpaavia työntekijöitä.

Ei vaadi virtuoosimaista taloustieteen osaamista, kun väitän, että opintojen keskeyttämiset maksoivat enemmän kuin soveltuvuustestit.

Soveltuvuustestit sote-alalla

Muutos palauttaa oppilaitokselle mahdollisuuden jättää hakija valitsematta, jos hän selkeästi on soveltumaton toimimaan sosiaali- ja terveysalalla. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että mikäli hakija saa testin joltakin osa-alueelta nolla pistettä, hänet voidaan jättää valitsematta.

Laadukkaaseen soveltuvuustestiin voi kuulua erilaisia osioita, mutta tavallisia ovat matemaattisen perusosaamisen kartoitus, käsitteellisen ajattelukyvyn kartoitus, vuorovaikutus- ja empatiakyky, sekä haastattelu.

Hakijan kannattaa olla rehellinen vastauksissaan, sillä vedättämisen yritys näkyy. Sopivasta vireystilasta on hyötyä etenkin aikarajallisissa oppimis- ja päättelyvalmiuksia mittaavissa testeissä. Sen sijaan luonteen ominaisuuksia kartoittavissa testeissä on hyötyä hyvästä itsetuntemuksesta ja siitä, että osaa analysoida omaa käytöstään. Sisäistetty hyvä ns. kotikäytös ja opiskelumotivaatio ovat mittaamattoman arvokkaita.

Tänä vuonna jokaisella oppilaitoksella on vapaus valita, testaako hakijat vai ei. Ja jos kyllä, millaisella testausmenetelmällä. Testausmahdollisuuteen ovat tarttuneet kaikki pohjalaismaakuntien oppilaitokset eli Kpedu, Sedu ja Vamia. Osa hoitaa haastattelut omalla henkilökunnalla, osa ostaa palvelun yritykseltä.

Olen työurani aikana haastatellut satoja lähihoitajahakijoita, ollut mukana molemmissa toimintamalleissa ja totean: kumpikaan menetelmä ei tee karsinnasta aukotonta. Valituksi on tullut ja tulee vastakin sellaisia oppijoita, joiden soveltuvuus osoittautuu pitkässä juoksussa kyseenalaiseksi. Mutta suurin osa on juuri sitä mitä etsitään: erinomaisesti alalle soveltuvia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhtenäisen valtakunnallisen soveltuvuuskokeen valmistelun sote-alalle. Yhtenä syynä on, että pääsykokeet halutaan pitää hakijalle maksuttomana. Tällä hetkellä on epäselvää, kuka lopulta laskun maksaa. Samalla hoituisi oppilaitoksesta toiseen siirtyvän oppijan oikeusturva.

Onnistunut valintatesti

Oppijavalinnan onnistuminen näkyy välittömästi työpaikkaharjoittelussa, opiskelijaryhmän dynamiikassa sekä yleensä kaikkien työmotivaatiossa ja jaksamisessa. Vaikutus on merkittävä myös oppilaitoksen talouteen ja tulosrahoitukseen: valmistuneesta ja työllistyneestä lähihoitajasta saa jatkossa jopa 15 % bonusrahaa.

Parhaimmillaan alalle soveltuminen näkyy siinä, että lähihoitaja kokee onnistumisen iloa, jaksaa, nauttii ja viihtyy työssään työuransa loppuun saakka. Motivaatio on huomattava vahvaa, kun se perustuu oman luonteen ja ominaisuuksien sekä työn vaatimusten pyhään allianssiin.

Pienellä viipeellä seuraukset näkyvät koko sote-alan kehityksessä. Ns hukkakoulutus vähenee, kun alalle sitoutuminen lisääntyy.

Soveltuvuustestien palauttaminen on työnantajien, ammattijärjestöjen, työpaikkaohjaajien, oppilaitosten, opettajien – ja itse oppijoiden - ehdoton etu. Win – win – win – win – win – win.

Kyllikki Anttila

varapuheenjohtaja

Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry

Minun seurakuntani rakennuspalikat 🙏 💗

Yhteiskuntamme rakentuu luterilaisen kristillisen arvojen pohjalle, edustaen hetkellisyyden sijasta jatkuvuutta ja irrallisuuden sijasta juurevuutta. Sen takia oman seurakunnan roolia yksilön ja koko yhteiskunnan hyvän ja täysipainoisen elämän turvaajana tulee vahvistaa.

Kokoomusnaiset haluavat omalla panoksellaan antaa seurakunnalle tilaa toimia paikallisesti. Seurakuntalaisissa piilee suuri voima ja rikkaus, joten jäsenten erilaisten ja erityisen osaamisen tunnistamisen on tärkeää tässä rakennustyössä. Osaamista hyödynnetään usein liian vähän, vaikka tunnettu tosiasia on että vastuun jakaminen vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Arjessa mukana

Kokoomusnaiset haluavat vahvistaa seurakuntalaisten äänen kuulumista sen toimintaa suunniteltaessa. Seurakuntien työtä ohjaavat seurakuntalaisten tarpeet, joihin kirkko vastaa oman ydintehtävänsä pohjalta. Kuitenkin: liian usein toimintasuunnitelmat jäävät päivittämättä eikä toiveita kysytä seurakuntalaisilta itseltään.

Nykyaikainen kirkko on arjessa kiinni oleva ja seurakuntalaisten tarpeisiin vastaava yhteisö. Seurakunta on tärkeä erityisesti silloin, kun se on kiinni elämässä: kasteessa, iltarukouksessa, päivä- ja perhekerhoissa, rippikoulussa, vihkimisessä, diakoniatyössä tai hautaan siunaamisessa. Seurakunta on parhaimmillaan koko elämää tukeva yhteisö.

Apua antava

Meidän tehtävämme on välittää toinen toisistamme ja tukea toisiamme elämän eri vaiheissa. Seurakunta on välittämisen ja lähimmäisenrakkauden yhteisö, joka kulkee myös hätää kärsivän rinnalla.

Kokoomuslaisuus arvostaa korkealle seurakuntien auttamistoimintaa ja hädänalaisten rinnalla kulkemista, mutta jokainen seurakunta tarvitsee räätälöityjä toimintamalleja omassa paikallisessa auttamistyöstään. Tarvitaan laaja-alaista kykyä tunnistaa varjopaikkoja, joissa kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevat elävät. Ja taitoa lähestyä heitä rakentavassa hengessä.

  

Uudistuva

Seurakuntien talous on aikaisempaa tiukempi ja resurssit rajatumpia. Seurakuntien on mietittävä uusia toimintatapoja, sopeutumisen ja supistuvien resurssien keskellä. Kokoomuslaiset seurakuntapäättäjät sitoutuvat oman seurakuntansa toiminnan kehittämiseen ja uskaltavat etsiä myös uusia toimintamalleja.

  

Suvaitseva

Toisen ihmisen arvostus on kokoomuslaiselle luonnollinen osa ihmisyyden kunnioitusta. Yhteiskunnassa ja ihmisen arjessa tapahtuneet muutokset edellyttävät suvaitsevaisuutta ja luovat kirkolle uusia odotuksia. Kirkon tulee olla avoin ja aktiivinen maahanmuuttajille, että hekin kokevat olevansa tervetulleita. Erilaisten seurakuntalaisten pitää mahtua samaan kirkkoon, sillä maailma muuttuu paremmaksi ja turvallisemmaksi pienilläkin teoilla.

Kyllikki Anttila

Pohjanmaan Kokoomusnaiset, varapuheenjohtaja

MITÄ ON TYÖHYVINVOINTI?

Kuuntelen, puhun sekä keskustelen työhyvinvoinnista ja siihen liittyvistä asioista päivittäin. Minulla on kunnia toimia ”matkasaarnaajana” tämän tärkeän asian kanssa sekä työnohjaajana että kouluttajana. Saan jakaa erilaisten alojen ja työpaikkojen ammattilaisten kanssa heille tärkeitä asioita muun muassa työhyvinvoinnista, kehittämis- ja tiimipäivissä eri puolilla maata.

Työskennellessä tänä päivänä oikeastaan alalla kuin alalla, huomionarvoista on se, että miten työntekijät ja esimiehet työtään jaksavat ja sitoutuvat tekemään. Tätä aikaa on jo pidempään rasittanut ihmisten kiire, väsyminen, jopa loppuun palaminen ja erilaiset haasteen elämätilanteissa.

Olisi hyvä välillä pysähtyä miettimään, mikä missäkin tilanteessa on oikeasti tärkeää, tavoittelemisen arvoista ja miten pitää niistä asioista kiinni. Koulutuksissani ja ohjauksissani käydään ilman muuta läpi myös sitä, millä tavalla voimia voisi kerätä myös lisää ja kohdistaen uusiin asioihin. Sen työn koen todella mielekkääksi ja tärkeäksi. Monesti on totta, että kun löytää jotakin uutta tavoittelemisen arvoista, jaksaa ja kykenee hoitamaan monta muutakin asiaa paremmin.

Työhyvinvointi on monen tekijän summa. Se tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työhyvinvointia kokiessaan työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, sekä heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa.

Sekä työnantajalla että työntekijällä on vastuu työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla tapahtuu aina esimiesten ja työntekijöiden yhteistyönä. Työhyvinvointia ei saavuteta vain työstä irrallisilla tempauksilla. Se syntyy pääasiassa työn arjessa. Hyvinvointia edistävä toiminta on läpileikkaavaa ja pitkäjänteistä. Se kohdistuu esimerkiksi henkilöstöön, työympäristöön, työyhteisöön, työprosesseihin tai johtamiseen.

Tutkimusten mukaan on voitu todeta, että työhyvinvoinnilla on merkittävä myönteinen yhteys yritysten ja muiden organisaatioiden tulosmittareihin, kuten tuottavuuteen, kasvuun, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen sekä sairauspoissaoloihin.

Tapaan usein toivottaa työyhteisöille voimaksi matkalle seuraavaa:

• Pidä huolta itsestäsi, omasta ammatillisesta kehityspolustasi sekä jaksamisestasi vaativassa työssäsi!
• Pitäkää työpaikoilla hyviä palavereita ja jakakaa asioita keskenänne!

• Kohdatkaa haasteet mahdollisuuksina ja ratkokaa asioita yhdessä!

• Voimaa ja valoa kaikkeen elämääsi, missä kuljetkin!

Mari Lampinen-Tuomela

OPINTOVAPAALLA VÄITÖSKIRJAA TEHDEN ! 💆💨

Elämä on viimeiset kaksi ja puoli vuotta kulunut opintojen merkeissä. Teen parhaillaan väitöskirjaa Vaasan yliopistoon 50+ ensiyrittäjyydestä ja erityisesti tutkin vanhemman iän yrittäjän identiteettiä ja identifioitumista toimijuuden näkökulmasta katsottuna. Identifioituminen ja toimijuus liittyvät läheisesti minäpystyvyyteen, mikä tarkoittaa henkilön omaa näkemystä siitä, mihin omat resurssit riittävät. Minäpystyvyys on meille kaikille tärkeä elämää eteenpäinvievä voima. Jos tunne omasta minäpystyvyydestä on vahvaa, uskallamme ryhtyä vaativiin tehtäviin ja tavoitteemme ovat korkealla. Jos taas koemme oman minäpystyvyytemme matalaksi jonkin asian suhteen kartamme tällaisia tehtäviä. Minäpystyvyys rakentuu onnistumisen tunteista menneisyydessä ja erityisesti siihen vaikuttaa ympäristön kannustus ja rohkaisu. Henkilö, joka tuntee omaavansa vahvan osaamisen jollain tehtäväalueella vertaa itseään usein muihin ja voi todeta, että kyllähän minäkin tuon osaan tehdä ja saa tästä lisää intoa tavoitteeseen pääsemisessä. Vahvan minäpystyvyyden omaava henkilö myös monesti onnistuu toimissaan, mikäli tehtävän suorittaminen on vain itsestä kiinni. Jos asiaan liittyy ulkopuolisia tekijöitä, esimerkiksi yritystoimintaan vaikuttava talouden laskusuhdanne, näyttäytyy vahva minäpystyvyys sinnikkyytenä ja periksiantamattomuutena viimeiseen asti.

Vahva minäpystyvyys tarvitsee tuekseen toimijuuden eli on pantava toimeen, jos jotain haluaa elämässään. Ei riitä, että itse tykönään tuntee osaavansa hyvin jonkin asian, vaan aktiivisuus oman haaveen toteuttamiseen tulee johtaa käytännön toimiin. Toimimalla aktiivisesti ja uskaltamalla tehdä uusia asioita esimerkiksi vaihtaa entinen työ uuteen haasteellisempaan tai mielenkiintoisempaan, aloittaa uusi harrastus tai opiskelu lisää huomattavasti elämään tyytyväisyyttä. Tarttukaa rohkeasti haaveisiinne ja toteuttakaa niitä, sillä muutos avaa aina silmiä ja luo uusia mahdollisuuksia elämään!    

Varpu Sankelo

Perheenäiti

Luomutilan emäntä

Elinkeinopäällikkö

Tradenomi-HSO, Ekonomi, tohtorikoulutettava

Kuortaneen kokoomuksen hallituksen jäsen

Pohjanmaan kokoomusnaisten piirihallituksen jäsen

Kokoomuksen puoluevaltuuston varajäsen

Tervehdys Upeat KokoomusNaiset! 💓🌼🌼

Helmikuussa tulin nimitetyksi eduskunnan puhemieheksi ja niin alkoi taas uusi vaihe elämässä. Tykkäsin kovasti sisäministerin tehtävästä, mutta puhemiehen pestistä ei voinut kieltäytyä.

Eduskunnan puhemiehistön muodostavat puhemies ja kaksi varapuhemiestä. Yhdessä puhemiehistö johtaa eduskunnan työtä. Kansalaisille näkyvin puhemiesten tehtävä eduskunnassa on täysistunnon johtaminen. Puhemiehistö yhdessä vastaa siitä, että eduskunnassa noudatetaan perustuslain edellyttämää "vakaata ja arvokasta käytöstä".  Puhemiehistöllä on tärkeä rooli parlamentarismin, demokratian ja eduskunnassa tehtävän työn puolustajana ja kehittäjänä.

Puhemies on koko eduskunnan puhemies. Puhemiehenä luon omalta osaltani edellytyksiä kansanedustajien ja eduskunnan työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden varmistamiseksi.  200 kansanedustajan lisäksi eduskunnassa työskentelee noin 430 virkamiestä ja 130 kansanedustajan avustajaa.  

Yhä merkittävämpi puhemiehen tehtäväalue liittyy kansainväliseen toimintaan. Kansainvälinen kanssakäyminen on lisääntynyt ja sen merkitys on kasvanut. Eduskunnassa vierailee monia delegaatioita ja kutsuja tulee. Viimeksi Islannin presidentti kävi eduskunnassa ja kesän aikana edustan maatamme valtioiden erilaisissa juhlissa mm. Islannissa, Latviassa ja Liettuassa.  Kevään aikana olen tavannut myös naapurimaan Ruotsin puhemiehen ja Ruotsin vierailuun liittyen myös Ruotsin kuninkaan ja kuningattaren.

Suomessa puhemies on myös yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuja. Tämä on minulle luontevaa. Kyllähän minulla mielipiteitä on, joskin ymmärrän, ettei päivänpolitiikan takkuihin pidä sekaantua.

                                                                 ***

Eduskunnan kesä ei vielä ole alkanut vaan täysistunnot jatkuvat päivittäin. Tavoite on, että heinäkuussa tauko alkaisi, sillä eduskunnan virkamiehetkin tarvitsevat lakisääteisen lomansa.  

Eduskunnassa tehdään parhaillaan kovasti töitä sen eteen, että sote- ja maakuntauudistukset saataisiin etenemään.  Työtä on paljon perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen.  Se, onnistuuko eduskunta päättämään niistä ennen kesätaukoa, on vielä auki. Työ on tehtävä ”laatukylki edellä”, kuten olen mediassa monesti todennut.

                                                                    ***

Tulevana viikonloppuna on Turussa 100 –vuotisjuhlapuoluekokous.  Mennään sinne ja näytetään jälleen, että politikka on puolinaista ilman naista!

Teistä jokaisesta ylpeänä,

Paula Risikko (paula.risikko@eduskunta.fi puh: 050 511 3107

ps. Ottakaa toki yhteyttä mieltä askarruttavissa aiheissa. Etsin vastauksia. Ja ”kyläänkin” olette tervetulleita, myös työyhteisöistä! Eduskuntatalo on remontin jälkeen tosi komia.

JATKUVA MUUTOS JA TULEVAISUUDEN OSAAJAT 👮🙌💓💪

Kollegani Kyllikki kertoi edellisessä blogissa ammatillisen koulutuksen reformista, jota olemme käyneet läpi tämän alkuvuoden. Opetushallituksen edustaja totesi vuoden alussa, että tätä ei tehdä tässä ja nyt rykäisten vaan tämä muutos kestää vuosia. Isoja muutoksia ei viedä maaliin yhdessä yössä vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä kaikilta osapuolilta. Muutos pitää tapahtua joka sektorilla ja koko koulutusorganisaatiossa. Tätä muutosta käymme läpi nyt oppilaitoksissa kautta maan. Muutoksen onnistuminen vaatii opetusmetodien ja –menetelmien  uudistumista ja kehittämistä. Nyt täytyy katsoa koko opetusta uusin silmin ja työelämän lähtökohdista. Millaisia työntekijöitä alueemme yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa. Miten parhaiten osaamme vastata heidän tarpeisiinsa. Muutosta tulee tehdä yhteistyössä laajalla, avoimella ja innovatiivisella rintamalla uudistuen sekä uudistaen.

Elämme monessa suhteessa murroksessa sekä yhteiskunnassamme että globaalisti. On uudistuttava yhä nopeammin ja kehitettävä innovatiivisia, joustavia rakenteita ja opetusmenetelmiä pysyäksemme mukana yhä kovenevassa kilpailussa. Muutos koskee koulutusorganisaatioita mutta myös yritykset ja organisaatiot  ympärillämme elävät murroksessa. Nyt on nousuvauhtia olemassa, mutta kukaan ei osaa ennustaa pitkälle tulevaan millaista osaamista tarvitaan viiden vuoden kuluttua. Osaajista on jo pulaa ja tulevaisuuden osaamistarpeita pitäisi osata ennustaa.

Reformin myötä ammatillisen koulutuksen koko tutkintorakenne uudistuu radikaalisti vuoteen 2019 mennessä. Tutkintojen määrä puolittuu nykyisestä 351 tutkinnosta 164 tutkintoon.  Tavoitteena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Lisäksi ammatillisen koulutuksen tavoite on edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä tukee elinikäistä oppimista. Aikaisemmin työelämän tarpeisiin vastattiin tekemällä uusi tutkinto. Nyt niitä yhdistetään laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Tarvitaan laaja-alaista jopa poikkitieteellistä osaamista ja elinikäiset oppimisvalmiudet kehittää jatkuvasti itseään. Ammatit muuttuvat ja osa katoaa kokonaan. Äly-, digi- jne. teknologiat kehittyvät ja tulevat tai ovat jo tulleet vauhdilla osaksi elämäämme ja työtämme. Koulutuksen pitäisi pystyä luomaan pohjaa ja osaamista sekä valmiuksia pysyä mukana tässä kiihtyvässä kehityksessä.

Ammatilliset perustutkinnot uudistuvat ja tulevat voimaan 1.8.2018. Tutkintoihin tulee laajuudet osaamispisteinä. Perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä, josta 145 osaamispistettä on ammatillisia tutkinnon osia ja 35 osaamispistettä on yhteisiä tutkinnon osia. Yhteisiä tutkinnon osia ovat 1. viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 2. matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ja 3. yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Ammatillisten perustutkintojen arviointiasteikko muuttuu 1.8.2018 alkaen 1-5. Ammattitaito osoitetaan käytännön työtehtävissä näytöissä tutkinnon osittain.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet uudistuvat asteittain siten, että osa tuli voimaan 1.1.2018, osa 1.8.2018 ja loput uusien tutkintojen perusteet tulevat voimaan 1.1.2019. Ammattitutkintojen laajuudet ovat 120 tai 150 osaamispistettä ja erikoisammattitutkinnot 160 tai 180 osaamispistettä. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Ammattitaito osoitetaan myös näissä käytännön työtehtävissä näytöissä tutkinnon osittain.  

 

Toimin kouluttajana Sedun Esimiesareenalla. Olen saanut ollut mukana koulutusmaailmassa kohta neljäkymmentä vuotta mm. kouluttajana, osastonjohtajana, lehtorina, toimialavastaavana ja projektipäällikkönä erilaisissa projekteissa myös kansainvälisissä. Olen ollut tekemässä useita tutkinnon perusteita Opetushallituksen työryhmissä sekä tutkintotoimikuntatyössä työurallani. Työni on ollut aina läheistä yhteistyötä erilaisten yritysten ja eri koulutusorganisaatioiden sekä myös korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.  Olen aina pitänyt uuden luomisesta, kokeiluista ja kehityksen eteenpäin viemisestä työssäni. Nyt olen toiminut puolitoista vuotta vetäjänä Tekstiili- ja muotialan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen uudistamistyöryhmässä sekä sen ohjausryhmässä. Ohjausryhmään kuuluu edustajia alan työnantajista ja työntekijöistä sekä opettajista.

Tekstiili- ja muotialan tutkintojen uudistustyö on ollut tosi intensiivistä ja antoisaa, mutta todella vaativaa ja vaikeaakin. Viimeiset pari kuukautta on kirjoitettu perusteita välillä lähes yötä päivää muun työn lisäksi. Punaisena lankana tässä tutkintojen perusteiden uudistamisessa on ollut tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoiminen. Olemme pyrkineet luomaan mahdollisuudet yksilöllisiin, laaja-alaisiin, innovatiivisiin ja kehittäviin osaamispolkuihin tavoitteena alalle työllistyminen. Alueellamme on tunnettuja, menestyviä alan yrityksiä alan eri osa-alueiltakin muun muassa sisustuksesta muotituotteisiin ja jalkineisiin sekä tekstiilihuoltoon. Näissä tutkinnon perusteissa on yhdistetty useita eri tutkintoja, jotka ovat lähellä tekstiili- ja muotialaa mukaan lukien alan teollinen sekä käsi-ja taideteollinen puoli ns. pehmeiden materiaalien osa-alueet. Tekstiili- ja muotialan perustutkinto tulee voimaan 1.8.2018 ja ammatti-ja erikoisammattitutkinto 1.1.2019. Ammatti-ja erikoisammattitutkinnon perusteet lähtevät nyt lausuntokierrokselle alan yrityksiin ja oppilaitoksiin. Sen jälkeen alku syksystä tehdään vielä lopulliset muutokset lausuntojen perusteella. 

Digiteknologia, virtuaalisuus ja muut uudet teknologiat tuovat uskomattomia mahdollisuuksia joka alalle. Vaatteitakin voidaan valmistaa digitaalisesti 3D-mallinnuksen avulla mittojen mukaan. Henkilö mitataan ja mallinnetaan koneelle, joka valmistaa vaikka neulejakun muutamassa minuutissa valmiiksi mittojen mukaan. Maailma on mahdollisuuksia täynnä, tapaa veljeni, jolla on kansainvälinen yritys, sanoa. Itse olen seurannut lapsenlapsiani, joita on nyt kuusi iältään 1,5 – 12 vuotiaita, miten näppärästi he käsittelevät älylaitteita jo ihan pienestä pitäen. Alle vuoden iässä osaavat jo älypuhelimen käteensä saatuaan hivellä sitä sormellaan ja avaavat jonkun lasten sovelluksen. Tuntuu, että se osaaminen tulee heille jo ”äidinmaidossa”. He ovat tulevaisuuden sukupolvemme, joka vie kehitystä eteenpäin. Mitä taitoja he osaavatkaan 10 vuoden päästä, on ehkä arvoitus. Koulutuksen tulee pysyä tässä kehityksessä mukana ja luoda puitteet muutokselle. Kurikan uusi kampus on yksi esimerkki uusista tuulista ja koulutuksen kehityksestä.  Opettajien ei saa jäädä paikalleen vaan vaaditaan jatkuvaa kehittämistä ja ajan hermolla oloa. Se voi olla kuluttavaa, ahdistavaa ja pelottavaakin tai antoisaa ja palkitsevaa, riippuen miten haluamme sen kokea. Nyt tarvitaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle astumista ja uusien tuulien tuomista ammatilliseen koulutukseen sen joka sektorilla. Itse haluan kehittyä ja elää ajan hermolla – vaikka eläkkeelle jäänti jo kolkuttelee. Motto: Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. 

Marja-Liisa Vettenranta

Pohjanmaan kokoomusnaiset ry, hallituksen jäsen