Tätä ovat toivoneet niin työnantajat,
ammattijärjestöt, työpaikkakouluttajat, oppilaitokset ja opettajat – kuin myös
itse oppijat!
Soveltuvuustestit
palaavat sellaisiin tutkintoihin, joissa työntekijä on vastuussa toisten
ihmisten terveydestä tai turvallisuudesta. Näitä ovat hammastekniikan,
lääkealan, välinehuoltoalan, kasvatus- ja ohjausalan, lentokoneasennuksen,
merenkulkualan ja turvallisuusalan perustutkinnot. Sekä sosiaali- ja terveysalan
perustutkinto, lähihoitaja.
Karsivat
soveltuvuustestit poistuivat 2012 sillä kauniilla ajatuksella, että jokainen
peruskoulunsa päättävä nuori saisi opiskelupaikan. Mahdollisen väärän valinnan
tehnyt oli tarkoitus ohjata toiseen koulutusratkaisuun, eli tavoite oli
koulutustakuun hengessä nuoren syrjäytymisen ehkäisy.
Vaan kuinka sote-alalla kävikään?
Haluan alleviivata, että
myös tässä välivaiheessa alalle hakeutuneista suurin osa on erinomaisen
soveltuvia ja motivoituneita. On ollut surullista seurata, kuinka nyt kaikki
ovat saaneet kuraa niskaansa, lajitelematta. Vaikka kritiikki kohdentuu
lopultakin varsin pieneen osaan oppijoita.
Soveltumaton tai heikolla
motivaatiolla varustettu sote-alan oppija huomaa usein vasta opiskeluvaiheessa,
ettei ’tämä olekaan minun juttuni’. Osalle kertyy mittava määrä poissaoloja ja
tehtävärästejä, joten opinnot venyvät ja vanuvat. Työn perussäännöt saattavat
olla hukassa, esim. kellotaulun tunteminen. Tai henkilöllä ei ole kykyä
työskennellä ryhmässä. Lisäksi alalle hakeutuu myös vähän vanhempia oppijoita,
joiden elämänhallinta ei kaikilta osin ole kunnossa
Lähihoitajaopiskelut
tuottavat siis ison henkilökohtaisen pettymyksen ja sitä kautta
syrjäytymisriskin. Ensiopiskelupaikan lisäpisteet on käytetty turhaan. Keskeyttämisprosentti
pomppasi valtakunnassa melkein kolminkertaiseksi siitä, kun soveltuvuustestit
olivat käytössä. Ja lopulta tärkeänä; työnantajat eivät saa hoitajamitoitukseen
kelpaavia työntekijöitä.
Ei vaadi virtuoosimaista
taloustieteen osaamista, kun väitän, että opintojen keskeyttämiset maksoivat
enemmän kuin soveltuvuustestit.
Soveltuvuustestit sote-alalla
Muutos palauttaa
oppilaitokselle mahdollisuuden jättää hakija valitsematta, jos hän selkeästi on
soveltumaton toimimaan sosiaali- ja terveysalalla. Konkreettisesti tämä
tarkoittaa sitä, että mikäli hakija saa testin joltakin osa-alueelta nolla
pistettä, hänet voidaan jättää valitsematta.
Laadukkaaseen
soveltuvuustestiin voi kuulua erilaisia osioita, mutta tavallisia ovat matemaattisen
perusosaamisen kartoitus, käsitteellisen ajattelukyvyn kartoitus, vuorovaikutus-
ja empatiakyky, sekä haastattelu.
Hakijan kannattaa olla
rehellinen vastauksissaan, sillä vedättämisen yritys näkyy. Sopivasta
vireystilasta on hyötyä etenkin aikarajallisissa oppimis- ja päättelyvalmiuksia
mittaavissa testeissä. Sen sijaan luonteen ominaisuuksia kartoittavissa
testeissä on hyötyä hyvästä itsetuntemuksesta ja siitä, että osaa analysoida
omaa käytöstään. Sisäistetty hyvä ns. kotikäytös ja opiskelumotivaatio ovat
mittaamattoman arvokkaita.
Tänä vuonna jokaisella
oppilaitoksella on vapaus valita, testaako hakijat vai ei. Ja jos kyllä,
millaisella testausmenetelmällä. Testausmahdollisuuteen ovat tarttuneet kaikki
pohjalaismaakuntien oppilaitokset eli Kpedu, Sedu ja Vamia. Osa hoitaa
haastattelut omalla henkilökunnalla, osa ostaa palvelun yritykseltä.
Olen työurani aikana
haastatellut satoja lähihoitajahakijoita, ollut mukana molemmissa
toimintamalleissa ja totean: kumpikaan menetelmä ei tee karsinnasta aukotonta. Valituksi
on tullut ja tulee vastakin sellaisia oppijoita, joiden soveltuvuus osoittautuu
pitkässä juoksussa kyseenalaiseksi. Mutta suurin osa on juuri sitä mitä
etsitään: erinomaisesti alalle soveltuvia.
Opetus- ja
kulttuuriministeriö käynnistää yhtenäisen valtakunnallisen soveltuvuuskokeen
valmistelun sote-alalle. Yhtenä syynä on, että pääsykokeet halutaan pitää hakijalle
maksuttomana. Tällä hetkellä on epäselvää, kuka lopulta laskun maksaa. Samalla
hoituisi oppilaitoksesta toiseen siirtyvän oppijan oikeusturva.
Onnistunut valintatesti
Oppijavalinnan
onnistuminen näkyy välittömästi työpaikkaharjoittelussa, opiskelijaryhmän dynamiikassa
sekä yleensä kaikkien työmotivaatiossa ja jaksamisessa. Vaikutus on merkittävä
myös oppilaitoksen talouteen ja tulosrahoitukseen: valmistuneesta ja
työllistyneestä lähihoitajasta saa jatkossa jopa 15 % bonusrahaa.
Parhaimmillaan alalle
soveltuminen näkyy siinä, että lähihoitaja kokee onnistumisen iloa, jaksaa,
nauttii ja viihtyy työssään työuransa loppuun saakka. Motivaatio on huomattava
vahvaa, kun se perustuu oman luonteen ja ominaisuuksien sekä työn vaatimusten
pyhään allianssiin.
Pienellä viipeellä seuraukset
näkyvät koko sote-alan kehityksessä. Ns hukkakoulutus vähenee, kun alalle sitoutuminen
lisääntyy.
Soveltuvuustestien
palauttaminen on työnantajien, ammattijärjestöjen, työpaikkaohjaajien,
oppilaitosten, opettajien – ja itse oppijoiden - ehdoton etu. Win – win – win –
win – win – win.
Kyllikki Anttila
varapuheenjohtaja
Pohjanmaan Kokoomusnaiset
ry