Päätin jäädä eläkkeelle mielenkiintoisesta työstäni aikuiskouluttajana vuoden vaihteessa. Olinhan saanut
olla töissä jo vuodesta 1980 lähtien, eli lähes 40 vuotta. Eläkeläiseksi olisin voinut jäädä jo aikaisemmin,
mutta en malttanut. Nyt alkoivat vain painaa yhä enemmän vaakakupissa lapsenlapset ja omat iäkkäät
vanhempani sekä anoppini. Aika kuluu siivillä ja tuntui, etten ehdi olla riittävästi heidän elämässään apuna
ja läsnä. Omaa aikaakin haluaisin vähän välissä.
Eläkkeellä ehdin olla kuukauden, kun esimieheni työpaikaltani soitti ja kysyi tulisinko töihin auttamaan
joksikin aikaa. Lupasin tehdä paria päivää viikossa tarpeiden mukaan. Niinpä viikonpäiväni täyttyivät kevään
ajan lastenlasten ja vanhustenhoidon lisäksi töistä ja luottamistoimistani. Toimin vielä esimerkiksi OPH:n
nimeämässä Tekstiili- ja muotialan työelämätoimikunnassa. Mietin eläkeiän nostoa oman kokemukseni
kautta. Koe sen hyvänä ja välttämättömänä päätöksenä. Tosiasia on, että elinikämme on noussut ja
syntyvyys laskee. Työikäisten määrä vähenee kokoajan ja eläkeläisten määrä lisääntyy. Tätä vajausta voivat
monet eläkeläiset paikata tekemällä töitä pidempään, jos on terveyttä ja intoa. Itse koin tämän tilanteen
hyväksi, vaikka välillä oli melko kiirettäkin. Ei tullutkaan äkkimuutosta työstä eläkeläiseksi. Koen pysyväni
ajan hengessä mukana ja virkeänä.
Monilla eläkeiän kynnyksellä olevalla on usein sama tilanne kuin itsellänikin, eli niin sanotut toiset
ruuhkavuodet menossa. On lapsenlapset ja vanhukset, jotka tarvitsevat apua ja hoivaa. Tämä voi tuoda
monenlaisia haasteita sovittaa aikataulujaan varsinkin, jos asutaan vähänkin etäämpänä toisistaan. Itselläni
onneksi kaikki asuvat melko lähellä. Minulla ei ole vain enää puolisoa jakamassa näitä tehtäviä. Asioita tulee
priorisoida ja yrittää pitää huolta myös omasta kunnostaan ja jaksamisestaan. Liikunta eri muodoissa on
tärkeässä roolissa itselläni kulttuurin ym. harrastusten lisäksi.
Vanhusten hoiva ja ongelmat siinä ovat olleet otsikoissa viime aikoina. Vanhusten määrä lisääntyy ja hoivan
tarve sen mukana. Monet elävät iäkkäiksi ja tarvitsevat yhä enemmän apuja. Tavoitteena on lisäksi
asuminen kotona mahdollisimman pitkään. Hoitajia pitää kouluttaa lisää, mutta mistä saadaan tarpeeksi
hoitajiksi soveltuvia lisää? Pula hoitajista on jo nyt kova. Lisäksi kaikki koulutetut eivät halua tehdä
hoitotyötä vaan hakeutuvat muille aloille eri syistä. Palkkaus, työajat ja työolot ovat osa syistä, joihin tulee
kiinnittää yhä enemmän huomiota.
Maailma on muuttunut ja yksinäisyys on lisääntynyt. Osa eläkkeelle jäävistä putoaa helposti yksinäisyyteen
ja kaipaisi jotain tekemistä varsinkin, ellei heillä ole ollut harrastuksia elämässään. Samoin on henkilöitä,
jotka ovat pudonneet työelämän ulkopuolelle syystä tai toisesta, mutta voisivat tehdä osa-aikatöitä.
Lyhyen koulutuksen ja perehdytyksen avulla voitaisiin saada halukkaita eläkeläisiä ja muitakin halukkaita
osa-aikatyöllisiksi vanhusten hoivaan. He voisivat käydä auttamassa vanhuksia heidän päivittäisissä
toimissaan varsinaisen hoitohenkilöstön lisäksi tai tukena tarpeiden mukaan. Näin saataisiin ehkä
helpotusta hoitohenkilöstön puutteeseen ja he voivat keskittyä itse hoivatyöhön. Moni hyväkuntoinen,
yksinäinen eläkeläinen tai osatyökykyinen henkilö saisi sisältöä elämäänsä tällaisesta toiminnasta. Tällaista
toiminta on jossain jo olemassa vapaaehtoistoimintana, mutta sitä pitäisi siitä kehittää. Tarvitaan
monenlaisia toimintamalleja erilaisiin tarpeisiin selvitäksemme lisääntyvästä hoivan tarpeesta. Vanhukset
tarvitsevat inhimillistä, hyvää ja laadukasta hoivaa ja tukea sekä kotiin että laitoksiin.
Lapsiperheiden arki ja ruuhkavuodet ovat myös haastavia nykyisin. Johtuuko lasten hankkimisen
vähentyminen osaksi siitä, ettei haluta mitään ylimääräistä omaan elämään. Halutaan nauttia vapaudesta ja
omasta työurasta? Pienten lasten vanhemmat ovat aina olleet lujalla, mutta ehkä se nykyisin on vielä
haasteellisempaa. Lapsiperheiden elämää voisi myös helpottaa esimerkiksi varamummo, - vaaritoiminnalla,
ellei omia Vanhempi ole lähettyvillä. Monet, joilla oli ei ole omia lapsenlapsia haluaisivatkin ehkä osallistua
tällaiseen toimintaan. Monille perheille pienikin apu voin olla tosi tarpeeseen. Yksinhuoltajia on myös se
paljon ja heille tällainen apu toisi helpotusta. Tällaista toimintaa on jossain jo olemassa hyvin kokemuksin.
Isovanhempien merkitys lasten elämässä on todettu tärkeäksi, kasvattavaksi, turvaa tuovaksi jne. Näin
nekin lapset, joilla ei ole mahdollisuutta kokea isovanhempien läsnäoloa, saisivat kokea sen.
Toki eläkeläiset ovat nykyisin terveempiä ja haluavat matkustaa ja nauttia elämästään ja vapaudestaan,
mutta moni haluaa muutakin. Halutaan auttaa ja kokea se ilo ja hyvänolon tunne, mitä tällaisesta
pienestäkin avunannosta voi saada. Tällainen työ voi olla tosi palkitsevaa ja antoisaa. Vapaaehtoistyön
merkitystä tulisi tukea ja kannustaa siten, että kaikki apua tarvitsevat saisivat sitä. Lisäksi tulisi hoivatyöhön
kehittää erilaisia palkkatyön ja vapaaehtoistyön välimuotoja – osapalkka tai palkkiomuotoisia työn
tekemisen kannustimia. Puoli vuotta on kulunut lähes siivillä ja nyt olen nauttinut kesästä läheisten kanssa.
Tällaisia mietteitä eläkeläisenä ja osatyöläisenä mietiskellen.
Marja-Liisa Vettenranta
Eläkeläinen
Ent. Kouluttaja, insinööri yAMK
Pohjanmaan kokoomusnaisten piirin hallituksen jäsen
Jalasjärven Kokoomusnaiset ry. puheenjohtaja
Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry:n blogi, jossa yhdistysten jäsenet tarinoivat elämästään ja vaikuttamisesta pohjalaisen tähtitaivaan alla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Arjen auvoa ja rutiineja
Arki on palannut normaaleihin uomiinsa. Tai niin normaaleihin, kuin tässä vallitsevassa maailmantilanteessa on mahdollista. Lapset aloittiva...
-
Kuuntelen, puhun sekä keskustelen työhyvinvoinnista ja siihen liittyvistä asioista päivittäin. Minulla on kunnia toimia ”matkasaarnaajana” ...
-
Tervehdys Upeat KokoomusNaiset! 💓🌼🌼 Helmikuussa tulin nimitetyksi eduskunnan puhemieheksi ja niin alkoi taas uusi vaihe elämässä. ...
-
Elämä on viimeiset kaksi ja puoli vuotta kulunut opintojen merkeissä. Teen parhaillaan väitöskirjaa Vaasan yliopistoon 50+ ensiyrittäjyyd...