Kokoomusnaisen arkea
ja mietteitä rataosuudella Helsinki-Seinäjoki.
Mikä meitä kokoomusnaisia yhdistää iästä ja
elämäntilanteesta riippumatta? Perusarvojen lisäksi sanoisin, että aktiivisuus,
yhteisvastuu ja kyky ryhtyä tuumasta toimeen. Järjestämme retkiä, tapahtumia,
keräyksiä ja vaalikampanjoita. Osallistumme monenlaisten yhdistysten toimintaan
luottamustehtävien lisäksi. Siinä ohessa pyöritämme perheen arjen ja työn. Omalta osaltani laskin, että aktiivijäsenyys on yli kymmenessä yhdistyksessä tai
järjestössä ja sen lisäksi noin nelisenkymmentä eri sosiaalisen median
verkostoa seurannassa. Ei ihme, että kalenteri täyttyy kuukausiksi eteenpäin ja
kökkää pukkaa. Samoin näyttää olevan muidenkin kokoomusnaisten kalenterien
laita, eikä tahti tunnu hellittävän eläkkeelläkään.
Viime kesän SuomiAreenalla keskusteltiin YLE:n tekemän kyselyn pohjalta siitä,
pitäisikö EU-jäsenyydestä järjestää uusi kansanäänestys. Muualla Euroopassa on
uutisoitu Britannian brexitin myötä EU-kriittisyyden noususta, mutta Suomessa
EU-kansanäänestykselle tunnutaan sanovan selvä EI ja muutenkin asenne on vakaan myönteinen ilman turvallisuustakuulla
hehkuttamistakin. Tässä yhteydessä herää kuitenkin kysymys, osaammeko hyödyntää
EU-jäsenyyden tuomia mahdollisuuksia riittävästi? Hankehallinnon ammattilaisena
voisin sanoa, että emme. Erilaisia rahoituksia on saatavilla mm. maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen, kansainvälisyyteen
ja liikkuvuuteen. Kannattaakin aktiivisesti ottaa selvää löytyisikö omalle
harrastus- tai kyläyhdistykselle rahoituksia sellaisiin kehittämiskohteisiin,
joihin kuntien verorahat eivät yksin riitä. Maaseudun kehittämisrahoituksia
kanavoivat esimerkiksi Leader-ryhmät ,
joiden neuvontapalvelut ovat valtakunnallisestikin varsin kattavat.
Kokoomusnaisten verkostosta löytyy monenlaista osaamista, joten aina voi myös
kilauttaa kaverille. Yhdessä olemme
enemmän; haetaan siis yksissätuumin kaikki mahdollinen avustusrahoitus Suomeen!
Pendoliino näyttää olevan ihan ajallaan Helsingistä
Seinäjoella, joten vielä on iltaa aikaa laittaa kökkäpyykkiä pesukoneeseen ja
varustautua viikottaiseen ratakökkään. Junaverkko katosi
tässä vähän Parkanon jälkeen, joten nyt on aika pakata tietokone laukkuun ja
kaivaa esille autonavaimet. Ei voi välttyä ajatukselta, että olisi se mukava päästä sujuvasti pendelöimään junalla nämä työmatkat myös
kotipaikkakunnalta Lapualta. Valitettavasti juna toppaa meidän asemalla liian
harvoin. Pitäisiköhän hakea tukea Pohjanmaan (paikallis)junaliikenteen kehittämiseksi kansalaisten tasa-arvoisen liikkumisen ja maaseudun elinvoimaisuuden
turvaamisen näkökulmasta 😉.
Minna Haasio
Hallintotieteiden maisteri
Lapuan kokoomusnaiset ry, puheenjohtaja
Kokoomuksen Lapuan kunnallisjärjestön hallitus, jäsen
Pohjaanmaan kokoomusnaisten piirihallitus, jäsen