JATKUVA MUUTOS JA TULEVAISUUDEN OSAAJAT 👮🙌💓💪

Kollegani Kyllikki kertoi edellisessä blogissa ammatillisen koulutuksen reformista, jota olemme käyneet läpi tämän alkuvuoden. Opetushallituksen edustaja totesi vuoden alussa, että tätä ei tehdä tässä ja nyt rykäisten vaan tämä muutos kestää vuosia. Isoja muutoksia ei viedä maaliin yhdessä yössä vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä kaikilta osapuolilta. Muutos pitää tapahtua joka sektorilla ja koko koulutusorganisaatiossa. Tätä muutosta käymme läpi nyt oppilaitoksissa kautta maan. Muutoksen onnistuminen vaatii opetusmetodien ja –menetelmien  uudistumista ja kehittämistä. Nyt täytyy katsoa koko opetusta uusin silmin ja työelämän lähtökohdista. Millaisia työntekijöitä alueemme yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa. Miten parhaiten osaamme vastata heidän tarpeisiinsa. Muutosta tulee tehdä yhteistyössä laajalla, avoimella ja innovatiivisella rintamalla uudistuen sekä uudistaen.

Elämme monessa suhteessa murroksessa sekä yhteiskunnassamme että globaalisti. On uudistuttava yhä nopeammin ja kehitettävä innovatiivisia, joustavia rakenteita ja opetusmenetelmiä pysyäksemme mukana yhä kovenevassa kilpailussa. Muutos koskee koulutusorganisaatioita mutta myös yritykset ja organisaatiot  ympärillämme elävät murroksessa. Nyt on nousuvauhtia olemassa, mutta kukaan ei osaa ennustaa pitkälle tulevaan millaista osaamista tarvitaan viiden vuoden kuluttua. Osaajista on jo pulaa ja tulevaisuuden osaamistarpeita pitäisi osata ennustaa.

Reformin myötä ammatillisen koulutuksen koko tutkintorakenne uudistuu radikaalisti vuoteen 2019 mennessä. Tutkintojen määrä puolittuu nykyisestä 351 tutkinnosta 164 tutkintoon.  Tavoitteena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Lisäksi ammatillisen koulutuksen tavoite on edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä tukee elinikäistä oppimista. Aikaisemmin työelämän tarpeisiin vastattiin tekemällä uusi tutkinto. Nyt niitä yhdistetään laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Tarvitaan laaja-alaista jopa poikkitieteellistä osaamista ja elinikäiset oppimisvalmiudet kehittää jatkuvasti itseään. Ammatit muuttuvat ja osa katoaa kokonaan. Äly-, digi- jne. teknologiat kehittyvät ja tulevat tai ovat jo tulleet vauhdilla osaksi elämäämme ja työtämme. Koulutuksen pitäisi pystyä luomaan pohjaa ja osaamista sekä valmiuksia pysyä mukana tässä kiihtyvässä kehityksessä.

Ammatilliset perustutkinnot uudistuvat ja tulevat voimaan 1.8.2018. Tutkintoihin tulee laajuudet osaamispisteinä. Perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä, josta 145 osaamispistettä on ammatillisia tutkinnon osia ja 35 osaamispistettä on yhteisiä tutkinnon osia. Yhteisiä tutkinnon osia ovat 1. viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 2. matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ja 3. yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Ammatillisten perustutkintojen arviointiasteikko muuttuu 1.8.2018 alkaen 1-5. Ammattitaito osoitetaan käytännön työtehtävissä näytöissä tutkinnon osittain.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet uudistuvat asteittain siten, että osa tuli voimaan 1.1.2018, osa 1.8.2018 ja loput uusien tutkintojen perusteet tulevat voimaan 1.1.2019. Ammattitutkintojen laajuudet ovat 120 tai 150 osaamispistettä ja erikoisammattitutkinnot 160 tai 180 osaamispistettä. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Ammattitaito osoitetaan myös näissä käytännön työtehtävissä näytöissä tutkinnon osittain.  

 

Toimin kouluttajana Sedun Esimiesareenalla. Olen saanut ollut mukana koulutusmaailmassa kohta neljäkymmentä vuotta mm. kouluttajana, osastonjohtajana, lehtorina, toimialavastaavana ja projektipäällikkönä erilaisissa projekteissa myös kansainvälisissä. Olen ollut tekemässä useita tutkinnon perusteita Opetushallituksen työryhmissä sekä tutkintotoimikuntatyössä työurallani. Työni on ollut aina läheistä yhteistyötä erilaisten yritysten ja eri koulutusorganisaatioiden sekä myös korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.  Olen aina pitänyt uuden luomisesta, kokeiluista ja kehityksen eteenpäin viemisestä työssäni. Nyt olen toiminut puolitoista vuotta vetäjänä Tekstiili- ja muotialan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen uudistamistyöryhmässä sekä sen ohjausryhmässä. Ohjausryhmään kuuluu edustajia alan työnantajista ja työntekijöistä sekä opettajista.

Tekstiili- ja muotialan tutkintojen uudistustyö on ollut tosi intensiivistä ja antoisaa, mutta todella vaativaa ja vaikeaakin. Viimeiset pari kuukautta on kirjoitettu perusteita välillä lähes yötä päivää muun työn lisäksi. Punaisena lankana tässä tutkintojen perusteiden uudistamisessa on ollut tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoiminen. Olemme pyrkineet luomaan mahdollisuudet yksilöllisiin, laaja-alaisiin, innovatiivisiin ja kehittäviin osaamispolkuihin tavoitteena alalle työllistyminen. Alueellamme on tunnettuja, menestyviä alan yrityksiä alan eri osa-alueiltakin muun muassa sisustuksesta muotituotteisiin ja jalkineisiin sekä tekstiilihuoltoon. Näissä tutkinnon perusteissa on yhdistetty useita eri tutkintoja, jotka ovat lähellä tekstiili- ja muotialaa mukaan lukien alan teollinen sekä käsi-ja taideteollinen puoli ns. pehmeiden materiaalien osa-alueet. Tekstiili- ja muotialan perustutkinto tulee voimaan 1.8.2018 ja ammatti-ja erikoisammattitutkinto 1.1.2019. Ammatti-ja erikoisammattitutkinnon perusteet lähtevät nyt lausuntokierrokselle alan yrityksiin ja oppilaitoksiin. Sen jälkeen alku syksystä tehdään vielä lopulliset muutokset lausuntojen perusteella. 

Digiteknologia, virtuaalisuus ja muut uudet teknologiat tuovat uskomattomia mahdollisuuksia joka alalle. Vaatteitakin voidaan valmistaa digitaalisesti 3D-mallinnuksen avulla mittojen mukaan. Henkilö mitataan ja mallinnetaan koneelle, joka valmistaa vaikka neulejakun muutamassa minuutissa valmiiksi mittojen mukaan. Maailma on mahdollisuuksia täynnä, tapaa veljeni, jolla on kansainvälinen yritys, sanoa. Itse olen seurannut lapsenlapsiani, joita on nyt kuusi iältään 1,5 – 12 vuotiaita, miten näppärästi he käsittelevät älylaitteita jo ihan pienestä pitäen. Alle vuoden iässä osaavat jo älypuhelimen käteensä saatuaan hivellä sitä sormellaan ja avaavat jonkun lasten sovelluksen. Tuntuu, että se osaaminen tulee heille jo ”äidinmaidossa”. He ovat tulevaisuuden sukupolvemme, joka vie kehitystä eteenpäin. Mitä taitoja he osaavatkaan 10 vuoden päästä, on ehkä arvoitus. Koulutuksen tulee pysyä tässä kehityksessä mukana ja luoda puitteet muutokselle. Kurikan uusi kampus on yksi esimerkki uusista tuulista ja koulutuksen kehityksestä.  Opettajien ei saa jäädä paikalleen vaan vaaditaan jatkuvaa kehittämistä ja ajan hermolla oloa. Se voi olla kuluttavaa, ahdistavaa ja pelottavaakin tai antoisaa ja palkitsevaa, riippuen miten haluamme sen kokea. Nyt tarvitaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle astumista ja uusien tuulien tuomista ammatilliseen koulutukseen sen joka sektorilla. Itse haluan kehittyä ja elää ajan hermolla – vaikka eläkkeelle jäänti jo kolkuttelee. Motto: Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. 

Marja-Liisa Vettenranta

Pohjanmaan kokoomusnaiset ry, hallituksen jäsen