Ammatillisen koulutuksen reformi kuuluu, näkyy ja tuntuu 🙌👀
Olen työskennellyt 30
vuotta ammatillisen koulutuksen erilaisissa tehtävissä, eikä yksikään uudistus
ole ollut tämän reformin kaltainen. Ei lähelläkään.
Ammatillisen
koulutuksen ydintehtävä säilyy entisellään. Sen kuuluu huolehtia eri-ikäisten
suomalaisten osaamisesta ja koulutustasosta. Se sisältää niin huippuosaamisen kehittämisen
kuin syrjäytymisen ehkäisemisen, ja sitä kautta alueella tarvittavan työvoiman
varmistamisen. Keskeistä on myös kyvykkyys oppia uutta. Lisäksi pitää pyrkiä
vastaamaan kymmenen vuoden päästä tarvittavaan osaamiseen tehtävissä, joita ei
vielä ole.
Tähän saumaan
ammatillisen koulutuksen reformi osuu ja uppoaa hyvin. Uusia koulutuksen
työkaluja pitää kuitenkin kehittää pikavauhtia ja niitä pitää oppia käyttämään asap.
Reformista seurauksena
on tullut mittava määrä uusia toimintatapoja, jotka näkyvät konkreettisesti
niin työnantajalle, oppijalle kuin koulutusorganisaatiolle. Esimerkiksi: Miten ja
millä kriteereillä oppijat valikoituvat koulutuksiin? Miten työpaikalla
tapahtuvassa oppimisessa oppijaa oikeasti ohjataan? Millaiset resurssit ovat
käytössä oppijan tukemiseen? Kuinka hoidetaan oppijaryhmän itsenäisen
työskentelyn pulmakohdat?
Työnantajalle
reformi näyttäytyy pidempänä työpaikalla tapahtuvana oppimisena. Tämä uudistus
pyrkii vastaamaan siihen tarpeeseen, että oppija oppii työelämän oikeasti tarvitsemia
kädentaitoja. Näyttöjä arvioi jatkossa yksi työelämän edustaja, resursseja
säästäen. Lisäksi työnantajalla on käytössään koulutus- ja oppisopimuksen
tarjoamat mahdollisuudet.
Oppijalle
reformi näyttäytyy erityisesti koulutukseen hakeutumisvaiheessa. Peruskoulunsa
päättävä hakeutuu yhteishaussa, kaikki muut ns. jatkuvalla haulla. Aikuisten
valinnassa painottuu ensisijaisesti ryhmäkokoa täydentävä rooli, joskin
oppisopimus- ja työvoima-koulutus jatkavat omina valintakokonaisuuksinaan
entiseen tapaan. Aikuisia hakijoita on melkein puolet, joka kertonee työelämän koulutustarpeista.
Koulutusorganisaation
kannalta reformia toimeenpannaan aikana, jota leimaavat leikkauksiin
sopeutuminen ja toiminnan tehostaminen. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on
reaaliarvoltaan 11 prosenttia pienempi kuin vuosikymmen sitten. Koulutukseen
osallistuvien määrä on samaan aikaan kasvanut yli viidenneksen.
Kuvittele tilanne, jos
omaa työtäsi ohjaava lainsäädäntö muuttuu kokonaan, toimintaasi ohjaava rahoitusjärjestelmä
muuttuu perusteellisesti edellyttäen suurempaa tuloksellisuutta merkittävästi
pienemmällä euromäärällä, keskeiset asiakkaat valikoituvat eri tavalla,
keskeisiltä yhteistyökumppaneilta pyydetään lisää panostusta ja koko
toiminnanohjausjärjestelmä tietokantoineen muuttuu. Ja mansikkana kakun päällä:
palkkasi maksukriteerit muuttuvat perusteellisesti. Ja kaikki tämä yhtenä
rykäyksenä.
Suhtaudun tulevaisuuteen
kuitenkin ja kaikesta huolimatta optimistisesti. Reformi vie tulevaisuuteen,
jota emme kunnolla tunne, mutta jota elämme todeksi parasta aikaa. Paineessa
timantitkin syntyvät. Ja työnantajien, oppijoiden ja koulutusorganisaati-oiden
yhteistyönä.
Kyllikki Anttila
