OPINTOVAPAALLA VÄITÖSKIRJAA TEHDEN ! 💆💨

Elämä on viimeiset kaksi ja puoli vuotta kulunut opintojen merkeissä. Teen parhaillaan väitöskirjaa Vaasan yliopistoon 50+ ensiyrittäjyydestä ja erityisesti tutkin vanhemman iän yrittäjän identiteettiä ja identifioitumista toimijuuden näkökulmasta katsottuna. Identifioituminen ja toimijuus liittyvät läheisesti minäpystyvyyteen, mikä tarkoittaa henkilön omaa näkemystä siitä, mihin omat resurssit riittävät. Minäpystyvyys on meille kaikille tärkeä elämää eteenpäinvievä voima. Jos tunne omasta minäpystyvyydestä on vahvaa, uskallamme ryhtyä vaativiin tehtäviin ja tavoitteemme ovat korkealla. Jos taas koemme oman minäpystyvyytemme matalaksi jonkin asian suhteen kartamme tällaisia tehtäviä. Minäpystyvyys rakentuu onnistumisen tunteista menneisyydessä ja erityisesti siihen vaikuttaa ympäristön kannustus ja rohkaisu. Henkilö, joka tuntee omaavansa vahvan osaamisen jollain tehtäväalueella vertaa itseään usein muihin ja voi todeta, että kyllähän minäkin tuon osaan tehdä ja saa tästä lisää intoa tavoitteeseen pääsemisessä. Vahvan minäpystyvyyden omaava henkilö myös monesti onnistuu toimissaan, mikäli tehtävän suorittaminen on vain itsestä kiinni. Jos asiaan liittyy ulkopuolisia tekijöitä, esimerkiksi yritystoimintaan vaikuttava talouden laskusuhdanne, näyttäytyy vahva minäpystyvyys sinnikkyytenä ja periksiantamattomuutena viimeiseen asti.

Vahva minäpystyvyys tarvitsee tuekseen toimijuuden eli on pantava toimeen, jos jotain haluaa elämässään. Ei riitä, että itse tykönään tuntee osaavansa hyvin jonkin asian, vaan aktiivisuus oman haaveen toteuttamiseen tulee johtaa käytännön toimiin. Toimimalla aktiivisesti ja uskaltamalla tehdä uusia asioita esimerkiksi vaihtaa entinen työ uuteen haasteellisempaan tai mielenkiintoisempaan, aloittaa uusi harrastus tai opiskelu lisää huomattavasti elämään tyytyväisyyttä. Tarttukaa rohkeasti haaveisiinne ja toteuttakaa niitä, sillä muutos avaa aina silmiä ja luo uusia mahdollisuuksia elämään!    

Varpu Sankelo

Perheenäiti

Luomutilan emäntä

Elinkeinopäällikkö

Tradenomi-HSO, Ekonomi, tohtorikoulutettava

Kuortaneen kokoomuksen hallituksen jäsen

Pohjanmaan kokoomusnaisten piirihallituksen jäsen

Kokoomuksen puoluevaltuuston varajäsen

Tervehdys Upeat KokoomusNaiset! 💓🌼🌼

Helmikuussa tulin nimitetyksi eduskunnan puhemieheksi ja niin alkoi taas uusi vaihe elämässä. Tykkäsin kovasti sisäministerin tehtävästä, mutta puhemiehen pestistä ei voinut kieltäytyä.

Eduskunnan puhemiehistön muodostavat puhemies ja kaksi varapuhemiestä. Yhdessä puhemiehistö johtaa eduskunnan työtä. Kansalaisille näkyvin puhemiesten tehtävä eduskunnassa on täysistunnon johtaminen. Puhemiehistö yhdessä vastaa siitä, että eduskunnassa noudatetaan perustuslain edellyttämää "vakaata ja arvokasta käytöstä".  Puhemiehistöllä on tärkeä rooli parlamentarismin, demokratian ja eduskunnassa tehtävän työn puolustajana ja kehittäjänä.

Puhemies on koko eduskunnan puhemies. Puhemiehenä luon omalta osaltani edellytyksiä kansanedustajien ja eduskunnan työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden varmistamiseksi.  200 kansanedustajan lisäksi eduskunnassa työskentelee noin 430 virkamiestä ja 130 kansanedustajan avustajaa.  

Yhä merkittävämpi puhemiehen tehtäväalue liittyy kansainväliseen toimintaan. Kansainvälinen kanssakäyminen on lisääntynyt ja sen merkitys on kasvanut. Eduskunnassa vierailee monia delegaatioita ja kutsuja tulee. Viimeksi Islannin presidentti kävi eduskunnassa ja kesän aikana edustan maatamme valtioiden erilaisissa juhlissa mm. Islannissa, Latviassa ja Liettuassa.  Kevään aikana olen tavannut myös naapurimaan Ruotsin puhemiehen ja Ruotsin vierailuun liittyen myös Ruotsin kuninkaan ja kuningattaren.

Suomessa puhemies on myös yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuja. Tämä on minulle luontevaa. Kyllähän minulla mielipiteitä on, joskin ymmärrän, ettei päivänpolitiikan takkuihin pidä sekaantua.

                                                                 ***

Eduskunnan kesä ei vielä ole alkanut vaan täysistunnot jatkuvat päivittäin. Tavoite on, että heinäkuussa tauko alkaisi, sillä eduskunnan virkamiehetkin tarvitsevat lakisääteisen lomansa.  

Eduskunnassa tehdään parhaillaan kovasti töitä sen eteen, että sote- ja maakuntauudistukset saataisiin etenemään.  Työtä on paljon perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen.  Se, onnistuuko eduskunta päättämään niistä ennen kesätaukoa, on vielä auki. Työ on tehtävä ”laatukylki edellä”, kuten olen mediassa monesti todennut.

                                                                    ***

Tulevana viikonloppuna on Turussa 100 –vuotisjuhlapuoluekokous.  Mennään sinne ja näytetään jälleen, että politikka on puolinaista ilman naista!

Teistä jokaisesta ylpeänä,

Paula Risikko (paula.risikko@eduskunta.fi puh: 050 511 3107

ps. Ottakaa toki yhteyttä mieltä askarruttavissa aiheissa. Etsin vastauksia. Ja ”kyläänkin” olette tervetulleita, myös työyhteisöistä! Eduskuntatalo on remontin jälkeen tosi komia.

JATKUVA MUUTOS JA TULEVAISUUDEN OSAAJAT 👮🙌💓💪

Kollegani Kyllikki kertoi edellisessä blogissa ammatillisen koulutuksen reformista, jota olemme käyneet läpi tämän alkuvuoden. Opetushallituksen edustaja totesi vuoden alussa, että tätä ei tehdä tässä ja nyt rykäisten vaan tämä muutos kestää vuosia. Isoja muutoksia ei viedä maaliin yhdessä yössä vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä kaikilta osapuolilta. Muutos pitää tapahtua joka sektorilla ja koko koulutusorganisaatiossa. Tätä muutosta käymme läpi nyt oppilaitoksissa kautta maan. Muutoksen onnistuminen vaatii opetusmetodien ja –menetelmien  uudistumista ja kehittämistä. Nyt täytyy katsoa koko opetusta uusin silmin ja työelämän lähtökohdista. Millaisia työntekijöitä alueemme yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa. Miten parhaiten osaamme vastata heidän tarpeisiinsa. Muutosta tulee tehdä yhteistyössä laajalla, avoimella ja innovatiivisella rintamalla uudistuen sekä uudistaen.

Elämme monessa suhteessa murroksessa sekä yhteiskunnassamme että globaalisti. On uudistuttava yhä nopeammin ja kehitettävä innovatiivisia, joustavia rakenteita ja opetusmenetelmiä pysyäksemme mukana yhä kovenevassa kilpailussa. Muutos koskee koulutusorganisaatioita mutta myös yritykset ja organisaatiot  ympärillämme elävät murroksessa. Nyt on nousuvauhtia olemassa, mutta kukaan ei osaa ennustaa pitkälle tulevaan millaista osaamista tarvitaan viiden vuoden kuluttua. Osaajista on jo pulaa ja tulevaisuuden osaamistarpeita pitäisi osata ennustaa.

Reformin myötä ammatillisen koulutuksen koko tutkintorakenne uudistuu radikaalisti vuoteen 2019 mennessä. Tutkintojen määrä puolittuu nykyisestä 351 tutkinnosta 164 tutkintoon.  Tavoitteena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Lisäksi ammatillisen koulutuksen tavoite on edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä tukee elinikäistä oppimista. Aikaisemmin työelämän tarpeisiin vastattiin tekemällä uusi tutkinto. Nyt niitä yhdistetään laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Tarvitaan laaja-alaista jopa poikkitieteellistä osaamista ja elinikäiset oppimisvalmiudet kehittää jatkuvasti itseään. Ammatit muuttuvat ja osa katoaa kokonaan. Äly-, digi- jne. teknologiat kehittyvät ja tulevat tai ovat jo tulleet vauhdilla osaksi elämäämme ja työtämme. Koulutuksen pitäisi pystyä luomaan pohjaa ja osaamista sekä valmiuksia pysyä mukana tässä kiihtyvässä kehityksessä.

Ammatilliset perustutkinnot uudistuvat ja tulevat voimaan 1.8.2018. Tutkintoihin tulee laajuudet osaamispisteinä. Perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä, josta 145 osaamispistettä on ammatillisia tutkinnon osia ja 35 osaamispistettä on yhteisiä tutkinnon osia. Yhteisiä tutkinnon osia ovat 1. viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 2. matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ja 3. yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Ammatillisten perustutkintojen arviointiasteikko muuttuu 1.8.2018 alkaen 1-5. Ammattitaito osoitetaan käytännön työtehtävissä näytöissä tutkinnon osittain.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet uudistuvat asteittain siten, että osa tuli voimaan 1.1.2018, osa 1.8.2018 ja loput uusien tutkintojen perusteet tulevat voimaan 1.1.2019. Ammattitutkintojen laajuudet ovat 120 tai 150 osaamispistettä ja erikoisammattitutkinnot 160 tai 180 osaamispistettä. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Ammattitaito osoitetaan myös näissä käytännön työtehtävissä näytöissä tutkinnon osittain.  

 

Toimin kouluttajana Sedun Esimiesareenalla. Olen saanut ollut mukana koulutusmaailmassa kohta neljäkymmentä vuotta mm. kouluttajana, osastonjohtajana, lehtorina, toimialavastaavana ja projektipäällikkönä erilaisissa projekteissa myös kansainvälisissä. Olen ollut tekemässä useita tutkinnon perusteita Opetushallituksen työryhmissä sekä tutkintotoimikuntatyössä työurallani. Työni on ollut aina läheistä yhteistyötä erilaisten yritysten ja eri koulutusorganisaatioiden sekä myös korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.  Olen aina pitänyt uuden luomisesta, kokeiluista ja kehityksen eteenpäin viemisestä työssäni. Nyt olen toiminut puolitoista vuotta vetäjänä Tekstiili- ja muotialan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen uudistamistyöryhmässä sekä sen ohjausryhmässä. Ohjausryhmään kuuluu edustajia alan työnantajista ja työntekijöistä sekä opettajista.

Tekstiili- ja muotialan tutkintojen uudistustyö on ollut tosi intensiivistä ja antoisaa, mutta todella vaativaa ja vaikeaakin. Viimeiset pari kuukautta on kirjoitettu perusteita välillä lähes yötä päivää muun työn lisäksi. Punaisena lankana tässä tutkintojen perusteiden uudistamisessa on ollut tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoiminen. Olemme pyrkineet luomaan mahdollisuudet yksilöllisiin, laaja-alaisiin, innovatiivisiin ja kehittäviin osaamispolkuihin tavoitteena alalle työllistyminen. Alueellamme on tunnettuja, menestyviä alan yrityksiä alan eri osa-alueiltakin muun muassa sisustuksesta muotituotteisiin ja jalkineisiin sekä tekstiilihuoltoon. Näissä tutkinnon perusteissa on yhdistetty useita eri tutkintoja, jotka ovat lähellä tekstiili- ja muotialaa mukaan lukien alan teollinen sekä käsi-ja taideteollinen puoli ns. pehmeiden materiaalien osa-alueet. Tekstiili- ja muotialan perustutkinto tulee voimaan 1.8.2018 ja ammatti-ja erikoisammattitutkinto 1.1.2019. Ammatti-ja erikoisammattitutkinnon perusteet lähtevät nyt lausuntokierrokselle alan yrityksiin ja oppilaitoksiin. Sen jälkeen alku syksystä tehdään vielä lopulliset muutokset lausuntojen perusteella. 

Digiteknologia, virtuaalisuus ja muut uudet teknologiat tuovat uskomattomia mahdollisuuksia joka alalle. Vaatteitakin voidaan valmistaa digitaalisesti 3D-mallinnuksen avulla mittojen mukaan. Henkilö mitataan ja mallinnetaan koneelle, joka valmistaa vaikka neulejakun muutamassa minuutissa valmiiksi mittojen mukaan. Maailma on mahdollisuuksia täynnä, tapaa veljeni, jolla on kansainvälinen yritys, sanoa. Itse olen seurannut lapsenlapsiani, joita on nyt kuusi iältään 1,5 – 12 vuotiaita, miten näppärästi he käsittelevät älylaitteita jo ihan pienestä pitäen. Alle vuoden iässä osaavat jo älypuhelimen käteensä saatuaan hivellä sitä sormellaan ja avaavat jonkun lasten sovelluksen. Tuntuu, että se osaaminen tulee heille jo ”äidinmaidossa”. He ovat tulevaisuuden sukupolvemme, joka vie kehitystä eteenpäin. Mitä taitoja he osaavatkaan 10 vuoden päästä, on ehkä arvoitus. Koulutuksen tulee pysyä tässä kehityksessä mukana ja luoda puitteet muutokselle. Kurikan uusi kampus on yksi esimerkki uusista tuulista ja koulutuksen kehityksestä.  Opettajien ei saa jäädä paikalleen vaan vaaditaan jatkuvaa kehittämistä ja ajan hermolla oloa. Se voi olla kuluttavaa, ahdistavaa ja pelottavaakin tai antoisaa ja palkitsevaa, riippuen miten haluamme sen kokea. Nyt tarvitaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle astumista ja uusien tuulien tuomista ammatilliseen koulutukseen sen joka sektorilla. Itse haluan kehittyä ja elää ajan hermolla – vaikka eläkkeelle jäänti jo kolkuttelee. Motto: Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. 

Marja-Liisa Vettenranta

Pohjanmaan kokoomusnaiset ry, hallituksen jäsen

Ammatillisen koulutuksen reformi kuuluu, näkyy ja tuntuu 🙌👀

Olen työskennellyt 30 vuotta ammatillisen koulutuksen erilaisissa tehtävissä, eikä yksikään uudistus ole ollut tämän reformin kaltainen. Ei lähelläkään.

Ammatillisen koulutuksen ydintehtävä säilyy entisellään. Sen kuuluu huolehtia eri-ikäisten suomalaisten osaamisesta ja koulutustasosta. Se sisältää niin huippuosaamisen kehittämisen kuin syrjäytymisen ehkäisemisen, ja sitä kautta alueella tarvittavan työvoiman varmistamisen. Keskeistä on myös kyvykkyys oppia uutta. Lisäksi pitää pyrkiä vastaamaan kymmenen vuoden päästä tarvittavaan osaamiseen tehtävissä, joita ei vielä ole.

Tähän saumaan ammatillisen koulutuksen reformi osuu ja uppoaa hyvin. Uusia koulutuksen työkaluja pitää kuitenkin kehittää pikavauhtia ja niitä pitää oppia käyttämään asap. 

Reformista seurauksena on tullut mittava määrä uusia toimintatapoja, jotka näkyvät konkreettisesti niin työnantajalle, oppijalle kuin koulutusorganisaatiolle. Esimerkiksi: Miten ja millä kriteereillä oppijat valikoituvat koulutuksiin? Miten työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa oppijaa oikeasti ohjataan? Millaiset resurssit ovat käytössä oppijan tukemiseen? Kuinka hoidetaan oppijaryhmän itsenäisen työskentelyn pulmakohdat?

Työnantajalle reformi näyttäytyy pidempänä työpaikalla tapahtuvana oppimisena. Tämä uudistus pyrkii vastaamaan siihen tarpeeseen, että oppija oppii työelämän oikeasti tarvitsemia kädentaitoja. Näyttöjä arvioi jatkossa yksi työelämän edustaja, resursseja säästäen. Lisäksi työnantajalla on käytössään koulutus- ja oppisopimuksen tarjoamat mahdollisuudet.

Oppijalle reformi näyttäytyy erityisesti koulutukseen hakeutumisvaiheessa. Peruskoulunsa päättävä hakeutuu yhteishaussa, kaikki muut ns. jatkuvalla haulla. Aikuisten valinnassa painottuu ensisijaisesti ryhmäkokoa täydentävä rooli, joskin oppisopimus- ja työvoima-koulutus jatkavat omina valintakokonaisuuksinaan entiseen tapaan. Aikuisia hakijoita on melkein puolet, joka kertonee työelämän koulutustarpeista.

Koulutusorganisaation kannalta reformia toimeenpannaan aikana, jota leimaavat leikkauksiin sopeutuminen ja toiminnan tehostaminen. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on reaaliarvoltaan 11 prosenttia pienempi kuin vuosikymmen sitten. Koulutukseen osallistuvien määrä on samaan aikaan kasvanut yli viidenneksen.

Kuvittele tilanne, jos omaa työtäsi ohjaava lainsäädäntö muuttuu kokonaan, toimintaasi ohjaava rahoitusjärjestelmä muuttuu perusteellisesti edellyttäen suurempaa tuloksellisuutta merkittävästi pienemmällä euromäärällä, keskeiset asiakkaat valikoituvat eri tavalla, keskeisiltä yhteistyökumppaneilta pyydetään lisää panostusta ja koko toiminnanohjausjärjestelmä tietokantoineen muuttuu. Ja mansikkana kakun päällä: palkkasi maksukriteerit muuttuvat perusteellisesti. Ja kaikki tämä yhtenä rykäyksenä.

Suhtaudun tulevaisuuteen kuitenkin ja kaikesta huolimatta optimistisesti. Reformi vie tulevaisuuteen, jota emme kunnolla tunne, mutta jota elämme todeksi parasta aikaa. Paineessa timantitkin syntyvät. Ja työnantajien, oppijoiden ja koulutusorganisaati-oiden yhteistyönä.

Kyllikki Anttila

Pohjanmaan kokoomusnaiset,  varapuheenjohtaja

ÄIDIT VAIN, NUO TOIVOSSA VÄKEVÄT 👪💓

Tämä Lauri Viidan runo on mielessäni, kun kuuntelen kannanottoja nyt kariutuneesta perhevapaauudistuksesta. Äidin osa on niin suuri. On käsittämätöntä, miten yhteiskunnallisesti merkittävä uudistus, josta on jopa sovittu hallitusohjelmassa, voidaan siirtää yllättäen seuraavalle hallituskaudelle.

Saan katsoa perhevapaauudistusta isovanhemman näkökulmasta ja samalla seuraten lapsenlasten kautta nykyperheiden arkea.  Perheen ja työn yhteensovittaminen on aivan yhtä hankalaa kuin edellisilläkin sukupolvilla.  Äidit vain, nuo toivossa väkevät, kantavat ja imettävät lapset kuten ennenkin. Eripuraa kylvetään yhteiskunnan vaatimuksilla, joissa puututaan perheiden omaan valinnanvapauteen lastenhoidossa. Surullista on perheyhteyksien katkeaminen.

Lähtökohtana tulisi olla, että työelämässä kaikki lapsesta aiheutuneet kulut korvataan työnantajalle yhteisvastuullisesti. Tämä luo aidon mahdollisuuksien tasa-arvon työmarkkinoille. Tähän tulee pyrkiä, vaikka vain pienin askelin. On täysin mahdoton arvioida, mitkä kerrannaisvaikutukset kansantalouteen saadaan, kun työnantajan ei tarvitse miettiä, palkkaako miehen vai naisen haluttuun työtehtävään. Paikallisella sopimisella ja erilaisilla työajan joustoilla voidaan helpottaa naisten asemaa työelämässä erityisesti lasten ollessa pieniä ja täten äideillä on mahdollisuus pysyä osaavana työntekijänä omalla työurallaan.

Toivon todellakin, että nyt kariutuneet perhevapaauudistusneuvottelut otetaan uudelleen käsittelyyn ja löydetään aidosti perheitä tukeva malli heitä kuunnellen ja työelämän joustoja tukien. Lapsuus on kovin lyhyt aika ihmisen elämässä, mutta sitäkin ainutlaatuisempi.  Yhteiskunnan tulisi olla aidosti kiinnostunut tehtävien päätösten vaikutuksista lasten elämään.  Lapsivaikutusten arvioinnissa pitää kysyä myös lapsilta, mitä he haluavat. Tulokset saattavat yllättää.

”Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät.

Heille on annettu voima ja valta

kohota unessa pilvien alta

ja katsoa korkeammalta…”

Anna-Maija Renko

Pohjanmaan kokoomusnaiset, puheenjohtaja

Mitähän tekis seuraavaksi? 👌💨

Joulu on juhlistettu ja vuodenvaihde tulossa. Olen saanut levätä runsaan viikon tosi rauhassa sekä töistä että luottamustehtävistä. Tosin välipäivänä pidettiin perinteinen Kuortaneen kokoomusnaisten kinkkujumppa, mutta sitä ei lasketa. Väkeä oli paikalla hienosti n. 30 innokasta treenaajaa. Poliittinen toiminta voi olla myös hauskaa ja kivaa.

Toimin Kuortaneen Urheiluopistolla unelma-ammatissani liikunnanopettajana. Koulutan tulevia liikuntaneuvojia telinevoimistelussa ja musiikkiliikunnassa. Olen ollut opistolla töissä lähes 30 vuotta.

Aloitin kesällä Kuortaneella 7. valtuustokauden. Samalla aloitin 7. vuoden kunnanhallituksen puheenjohtajana. Edellämainitut tehtävät vaativat saumatonta yhteistyötä ja luottamuksellisia välejä kunnanjohtajaan ja suurimpaan puolueeseen, keskustaan.

Kaksi vuotta sitten Kuortane, Alavus, Ähtäri ja Soini perustivat yhteisyrityksen Kuusiolinna Terveys Oy:n Pihlajalinnan kanssa. Saimme rohkeasta päätöksestämme kritiikkiä maakunnasta, mutta valinta on ollut oikea.  Kuortaneella pysyy oma terveysasema, ei tule yllättäviä menoja eli kustannukset ovat ennakoitavissa, työpaikat säilyivät ja päivystys on alueellamme 24/7.  Ainoa murheenkryyni on ollut kahden perussuomalaisen valtuutetun valitus puretun vanhustenhoitopaikan uudelleen rakentamisesta. Nythän vanhukset ovat ”evakossa” Ähtärin sairaalassa. Uuden tehostetun palveluasumisen yksikön rakentamista ei voida aloittaa (vaikka rahoituskin on jo järjestetty) ennen kuin valitus on käsitelty. Kuortaneen ja Ähtärin välinen ajomatka kestää noin tunnin. Voitte kuvitella paljonko olen saanut  palautetta vanhusten omaisilta ja työntekijöiltä. Tämä kiusaksi valittaminen pistää oikein vihaksi.

Millainen sitten on tyypillinen työviikkoni?

•      Maanantaina klo 8 palaveri kunnanjohtajan kanssa illan kunnanhallituksen kokouksesta. Palkkatyö 9-16.30. Illalla kunnanhallitus, joka alkaa ryhmäkokouksellamme klo 17.30. Kunnanhallitus kestää yleensä noin pari tuntia ja sitten vielä siihen päälle puheenjohtajien palaveri. Kotiin noin klo 21.30.

•     Tiistaina palkkatöissä klo 17.30 saakka, koska vedän henkilökunnan tyky-jumppaa. Lautakuntien kokoukset tiistaisin. Osallistun niihin aktiivisesti. Kotona klo 20.30, sopivasti uutisiin.

•     Keskiviikkona palkkatöissä 16.30 saakka. Illalla klo 18 -19 kansalaisopiston Sportcoctailin ohjaaminen (viikon yksi kohokohta). Kotona noin klo 19.30.

•    Torstaisin palkkatöissä 16.30 saakka. Satunnaisia kokouksia iltaisin.

•     Perjantaisin pääsääntöisesti palkkatöissä, mutta monet maakunnalliset kokoukset sijoittuvat juuri perjantaille.

•    Lauantai ja sunnuntai menevät liikunta- ja muiden erilaisten tapahtumien parissa. Lisäksi  perehdyn tarkasti tulevan maanantain kunnanhallituksen esityslistaan.

Tämmöistä pyöritystä tämä on ollut viimeiset vuodet. Kyllähän into olisi lopahtanut jo moneen kertaan, ellei kotoa tulisi tarvittavaa tukea. On hyvä, että kotona on joku, jonka kanssa asioista pystyy kopittelemaan ja keskustelemaan. Siitä annankin Jussille suuret kiitokset.

Kokoomusnaisena olen saanut vaikuttaa Kuortaneen päivänpolitiikkaan jo pitkään. Intoa ja vaikuttamisenhalua riittää edelleen. Kolme poikaamme ovat kasvaneet näissä toiminnan vuosissa aikuisiksi.

Usein kuulee sanottavan, että päivääkään en vaihtaisi pois, mutta totuuden nimissä voisin muutamalle päivälle näin tehdä. Ja heleposti.

Mottona kuvaanikin sopiva lause: Ponnistetaan yhdessä ylemmäs!

Rakkahasti terveisiä lukijoille Kuortaneelta ja terveyttä vuodelle 2018.

Annu Ridanpää-Taittonen

Liikunnanopettaja, LitM

Kuortaneen kunnanhallituksen pj. ja valtuutettu

KÖKKÄÄ PUKKAA 👌😎💭

Kokoomusnaisen arkea ja mietteitä rataosuudella Helsinki-Seinäjoki.

Mikä meitä kokoomusnaisia yhdistää iästä ja elämäntilanteesta riippumatta? Perusarvojen lisäksi sanoisin, että aktiivisuus, yhteisvastuu ja kyky ryhtyä tuumasta toimeen. Järjestämme retkiä, tapahtumia, keräyksiä ja vaalikampanjoita. Osallistumme monenlaisten yhdistysten toimintaan luottamustehtävien lisäksi. Siinä ohessa pyöritämme perheen arjen ja työn. Omalta osaltani laskin, että aktiivijäsenyys on yli kymmenessä yhdistyksessä tai järjestössä ja sen lisäksi noin nelisenkymmentä eri sosiaalisen median verkostoa seurannassa. Ei ihme, että kalenteri täyttyy kuukausiksi eteenpäin ja kökkää pukkaa. Samoin näyttää olevan muidenkin kokoomusnaisten kalenterien laita, eikä tahti tunnu hellittävän eläkkeelläkään.

Viime kesän SuomiAreenalla keskusteltiin YLE:n tekemän kyselyn pohjalta siitä, pitäisikö EU-jäsenyydestä järjestää uusi kansanäänestys. Muualla Euroopassa on uutisoitu Britannian brexitin myötä EU-kriittisyyden noususta, mutta Suomessa EU-kansanäänestykselle tunnutaan sanovan selvä EI ja muutenkin asenne on vakaan myönteinen ilman turvallisuustakuulla hehkuttamistakin. Tässä yhteydessä herää kuitenkin kysymys, osaammeko hyödyntää EU-jäsenyyden tuomia mahdollisuuksia riittävästi? Hankehallinnon ammattilaisena voisin sanoa, että emme. Erilaisia rahoituksia on saatavilla mm. maaseudun  elinvoimaisuuden tukemiseen, kansainvälisyyteen ja liikkuvuuteen. Kannattaakin aktiivisesti ottaa selvää löytyisikö omalle harrastus- tai kyläyhdistykselle rahoituksia sellaisiin kehittämiskohteisiin, joihin kuntien verorahat eivät yksin riitä. Maaseudun kehittämisrahoituksia kanavoivat esimerkiksi Leader-ryhmät , joiden neuvontapalvelut ovat valtakunnallisestikin varsin kattavat. Kokoomusnaisten verkostosta löytyy monenlaista osaamista, joten aina voi myös kilauttaa kaverille. Yhdessä olemme enemmän; haetaan siis yksissätuumin kaikki mahdollinen avustusrahoitus Suomeen!

Pendoliino näyttää olevan ihan ajallaan Helsingistä Seinäjoella, joten vielä on iltaa aikaa laittaa kökkäpyykkiä pesukoneeseen ja varustautua viikottaiseen ratakökkään. Junaverkko katosi tässä vähän Parkanon jälkeen, joten nyt on aika pakata tietokone laukkuun ja kaivaa esille autonavaimet. Ei voi välttyä ajatukselta, että olisi se mukava päästä sujuvasti pendelöimään junalla nämä työmatkat myös kotipaikkakunnalta Lapualta. Valitettavasti juna toppaa meidän asemalla liian harvoin. Pitäisiköhän hakea tukea Pohjanmaan (paikallis)junaliikenteen kehittämiseksi kansalaisten tasa-arvoisen liikkumisen ja maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisen näkökulmasta 😉. 

Minna Haasio

Hallintotieteiden maisteri

Lapuan kokoomusnaiset ry, puheenjohtaja

Kokoomuksen Lapuan kunnallisjärjestön hallitus, jäsen

Pohjaanmaan kokoomusnaisten piirihallitus, jäsen