JATKUVA MUUTOS JA TULEVAISUUDEN OSAAJAT 👮🙌💓💪

Kollegani Kyllikki kertoi edellisessä blogissa ammatillisen koulutuksen reformista, jota olemme käyneet läpi tämän alkuvuoden. Opetushallituksen edustaja totesi vuoden alussa, että tätä ei tehdä tässä ja nyt rykäisten vaan tämä muutos kestää vuosia. Isoja muutoksia ei viedä maaliin yhdessä yössä vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä kaikilta osapuolilta. Muutos pitää tapahtua joka sektorilla ja koko koulutusorganisaatiossa. Tätä muutosta käymme läpi nyt oppilaitoksissa kautta maan. Muutoksen onnistuminen vaatii opetusmetodien ja –menetelmien  uudistumista ja kehittämistä. Nyt täytyy katsoa koko opetusta uusin silmin ja työelämän lähtökohdista. Millaisia työntekijöitä alueemme yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa. Miten parhaiten osaamme vastata heidän tarpeisiinsa. Muutosta tulee tehdä yhteistyössä laajalla, avoimella ja innovatiivisella rintamalla uudistuen sekä uudistaen.

Elämme monessa suhteessa murroksessa sekä yhteiskunnassamme että globaalisti. On uudistuttava yhä nopeammin ja kehitettävä innovatiivisia, joustavia rakenteita ja opetusmenetelmiä pysyäksemme mukana yhä kovenevassa kilpailussa. Muutos koskee koulutusorganisaatioita mutta myös yritykset ja organisaatiot  ympärillämme elävät murroksessa. Nyt on nousuvauhtia olemassa, mutta kukaan ei osaa ennustaa pitkälle tulevaan millaista osaamista tarvitaan viiden vuoden kuluttua. Osaajista on jo pulaa ja tulevaisuuden osaamistarpeita pitäisi osata ennustaa.

Reformin myötä ammatillisen koulutuksen koko tutkintorakenne uudistuu radikaalisti vuoteen 2019 mennessä. Tutkintojen määrä puolittuu nykyisestä 351 tutkinnosta 164 tutkintoon.  Tavoitteena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Lisäksi ammatillisen koulutuksen tavoite on edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä tukee elinikäistä oppimista. Aikaisemmin työelämän tarpeisiin vastattiin tekemällä uusi tutkinto. Nyt niitä yhdistetään laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Tarvitaan laaja-alaista jopa poikkitieteellistä osaamista ja elinikäiset oppimisvalmiudet kehittää jatkuvasti itseään. Ammatit muuttuvat ja osa katoaa kokonaan. Äly-, digi- jne. teknologiat kehittyvät ja tulevat tai ovat jo tulleet vauhdilla osaksi elämäämme ja työtämme. Koulutuksen pitäisi pystyä luomaan pohjaa ja osaamista sekä valmiuksia pysyä mukana tässä kiihtyvässä kehityksessä.

Ammatilliset perustutkinnot uudistuvat ja tulevat voimaan 1.8.2018. Tutkintoihin tulee laajuudet osaamispisteinä. Perustutkintojen laajuus on 180 osaamispistettä, josta 145 osaamispistettä on ammatillisia tutkinnon osia ja 35 osaamispistettä on yhteisiä tutkinnon osia. Yhteisiä tutkinnon osia ovat 1. viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 2. matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ja 3. yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Ammatillisten perustutkintojen arviointiasteikko muuttuu 1.8.2018 alkaen 1-5. Ammattitaito osoitetaan käytännön työtehtävissä näytöissä tutkinnon osittain.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet uudistuvat asteittain siten, että osa tuli voimaan 1.1.2018, osa 1.8.2018 ja loput uusien tutkintojen perusteet tulevat voimaan 1.1.2019. Ammattitutkintojen laajuudet ovat 120 tai 150 osaamispistettä ja erikoisammattitutkinnot 160 tai 180 osaamispistettä. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Ammattitaito osoitetaan myös näissä käytännön työtehtävissä näytöissä tutkinnon osittain.  

 

Toimin kouluttajana Sedun Esimiesareenalla. Olen saanut ollut mukana koulutusmaailmassa kohta neljäkymmentä vuotta mm. kouluttajana, osastonjohtajana, lehtorina, toimialavastaavana ja projektipäällikkönä erilaisissa projekteissa myös kansainvälisissä. Olen ollut tekemässä useita tutkinnon perusteita Opetushallituksen työryhmissä sekä tutkintotoimikuntatyössä työurallani. Työni on ollut aina läheistä yhteistyötä erilaisten yritysten ja eri koulutusorganisaatioiden sekä myös korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.  Olen aina pitänyt uuden luomisesta, kokeiluista ja kehityksen eteenpäin viemisestä työssäni. Nyt olen toiminut puolitoista vuotta vetäjänä Tekstiili- ja muotialan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen uudistamistyöryhmässä sekä sen ohjausryhmässä. Ohjausryhmään kuuluu edustajia alan työnantajista ja työntekijöistä sekä opettajista.

Tekstiili- ja muotialan tutkintojen uudistustyö on ollut tosi intensiivistä ja antoisaa, mutta todella vaativaa ja vaikeaakin. Viimeiset pari kuukautta on kirjoitettu perusteita välillä lähes yötä päivää muun työn lisäksi. Punaisena lankana tässä tutkintojen perusteiden uudistamisessa on ollut tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoiminen. Olemme pyrkineet luomaan mahdollisuudet yksilöllisiin, laaja-alaisiin, innovatiivisiin ja kehittäviin osaamispolkuihin tavoitteena alalle työllistyminen. Alueellamme on tunnettuja, menestyviä alan yrityksiä alan eri osa-alueiltakin muun muassa sisustuksesta muotituotteisiin ja jalkineisiin sekä tekstiilihuoltoon. Näissä tutkinnon perusteissa on yhdistetty useita eri tutkintoja, jotka ovat lähellä tekstiili- ja muotialaa mukaan lukien alan teollinen sekä käsi-ja taideteollinen puoli ns. pehmeiden materiaalien osa-alueet. Tekstiili- ja muotialan perustutkinto tulee voimaan 1.8.2018 ja ammatti-ja erikoisammattitutkinto 1.1.2019. Ammatti-ja erikoisammattitutkinnon perusteet lähtevät nyt lausuntokierrokselle alan yrityksiin ja oppilaitoksiin. Sen jälkeen alku syksystä tehdään vielä lopulliset muutokset lausuntojen perusteella. 

Digiteknologia, virtuaalisuus ja muut uudet teknologiat tuovat uskomattomia mahdollisuuksia joka alalle. Vaatteitakin voidaan valmistaa digitaalisesti 3D-mallinnuksen avulla mittojen mukaan. Henkilö mitataan ja mallinnetaan koneelle, joka valmistaa vaikka neulejakun muutamassa minuutissa valmiiksi mittojen mukaan. Maailma on mahdollisuuksia täynnä, tapaa veljeni, jolla on kansainvälinen yritys, sanoa. Itse olen seurannut lapsenlapsiani, joita on nyt kuusi iältään 1,5 – 12 vuotiaita, miten näppärästi he käsittelevät älylaitteita jo ihan pienestä pitäen. Alle vuoden iässä osaavat jo älypuhelimen käteensä saatuaan hivellä sitä sormellaan ja avaavat jonkun lasten sovelluksen. Tuntuu, että se osaaminen tulee heille jo ”äidinmaidossa”. He ovat tulevaisuuden sukupolvemme, joka vie kehitystä eteenpäin. Mitä taitoja he osaavatkaan 10 vuoden päästä, on ehkä arvoitus. Koulutuksen tulee pysyä tässä kehityksessä mukana ja luoda puitteet muutokselle. Kurikan uusi kampus on yksi esimerkki uusista tuulista ja koulutuksen kehityksestä.  Opettajien ei saa jäädä paikalleen vaan vaaditaan jatkuvaa kehittämistä ja ajan hermolla oloa. Se voi olla kuluttavaa, ahdistavaa ja pelottavaakin tai antoisaa ja palkitsevaa, riippuen miten haluamme sen kokea. Nyt tarvitaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle astumista ja uusien tuulien tuomista ammatilliseen koulutukseen sen joka sektorilla. Itse haluan kehittyä ja elää ajan hermolla – vaikka eläkkeelle jäänti jo kolkuttelee. Motto: Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. 

Marja-Liisa Vettenranta

Pohjanmaan kokoomusnaiset ry, hallituksen jäsen

Ammatillisen koulutuksen reformi kuuluu, näkyy ja tuntuu 🙌👀

Olen työskennellyt 30 vuotta ammatillisen koulutuksen erilaisissa tehtävissä, eikä yksikään uudistus ole ollut tämän reformin kaltainen. Ei lähelläkään.

Ammatillisen koulutuksen ydintehtävä säilyy entisellään. Sen kuuluu huolehtia eri-ikäisten suomalaisten osaamisesta ja koulutustasosta. Se sisältää niin huippuosaamisen kehittämisen kuin syrjäytymisen ehkäisemisen, ja sitä kautta alueella tarvittavan työvoiman varmistamisen. Keskeistä on myös kyvykkyys oppia uutta. Lisäksi pitää pyrkiä vastaamaan kymmenen vuoden päästä tarvittavaan osaamiseen tehtävissä, joita ei vielä ole.

Tähän saumaan ammatillisen koulutuksen reformi osuu ja uppoaa hyvin. Uusia koulutuksen työkaluja pitää kuitenkin kehittää pikavauhtia ja niitä pitää oppia käyttämään asap. 

Reformista seurauksena on tullut mittava määrä uusia toimintatapoja, jotka näkyvät konkreettisesti niin työnantajalle, oppijalle kuin koulutusorganisaatiolle. Esimerkiksi: Miten ja millä kriteereillä oppijat valikoituvat koulutuksiin? Miten työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa oppijaa oikeasti ohjataan? Millaiset resurssit ovat käytössä oppijan tukemiseen? Kuinka hoidetaan oppijaryhmän itsenäisen työskentelyn pulmakohdat?

Työnantajalle reformi näyttäytyy pidempänä työpaikalla tapahtuvana oppimisena. Tämä uudistus pyrkii vastaamaan siihen tarpeeseen, että oppija oppii työelämän oikeasti tarvitsemia kädentaitoja. Näyttöjä arvioi jatkossa yksi työelämän edustaja, resursseja säästäen. Lisäksi työnantajalla on käytössään koulutus- ja oppisopimuksen tarjoamat mahdollisuudet.

Oppijalle reformi näyttäytyy erityisesti koulutukseen hakeutumisvaiheessa. Peruskoulunsa päättävä hakeutuu yhteishaussa, kaikki muut ns. jatkuvalla haulla. Aikuisten valinnassa painottuu ensisijaisesti ryhmäkokoa täydentävä rooli, joskin oppisopimus- ja työvoima-koulutus jatkavat omina valintakokonaisuuksinaan entiseen tapaan. Aikuisia hakijoita on melkein puolet, joka kertonee työelämän koulutustarpeista.

Koulutusorganisaation kannalta reformia toimeenpannaan aikana, jota leimaavat leikkauksiin sopeutuminen ja toiminnan tehostaminen. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on reaaliarvoltaan 11 prosenttia pienempi kuin vuosikymmen sitten. Koulutukseen osallistuvien määrä on samaan aikaan kasvanut yli viidenneksen.

Kuvittele tilanne, jos omaa työtäsi ohjaava lainsäädäntö muuttuu kokonaan, toimintaasi ohjaava rahoitusjärjestelmä muuttuu perusteellisesti edellyttäen suurempaa tuloksellisuutta merkittävästi pienemmällä euromäärällä, keskeiset asiakkaat valikoituvat eri tavalla, keskeisiltä yhteistyökumppaneilta pyydetään lisää panostusta ja koko toiminnanohjausjärjestelmä tietokantoineen muuttuu. Ja mansikkana kakun päällä: palkkasi maksukriteerit muuttuvat perusteellisesti. Ja kaikki tämä yhtenä rykäyksenä.

Suhtaudun tulevaisuuteen kuitenkin ja kaikesta huolimatta optimistisesti. Reformi vie tulevaisuuteen, jota emme kunnolla tunne, mutta jota elämme todeksi parasta aikaa. Paineessa timantitkin syntyvät. Ja työnantajien, oppijoiden ja koulutusorganisaati-oiden yhteistyönä.

Kyllikki Anttila

Pohjanmaan kokoomusnaiset,  varapuheenjohtaja

ÄIDIT VAIN, NUO TOIVOSSA VÄKEVÄT 👪💓

Tämä Lauri Viidan runo on mielessäni, kun kuuntelen kannanottoja nyt kariutuneesta perhevapaauudistuksesta. Äidin osa on niin suuri. On käsittämätöntä, miten yhteiskunnallisesti merkittävä uudistus, josta on jopa sovittu hallitusohjelmassa, voidaan siirtää yllättäen seuraavalle hallituskaudelle.

Saan katsoa perhevapaauudistusta isovanhemman näkökulmasta ja samalla seuraten lapsenlasten kautta nykyperheiden arkea.  Perheen ja työn yhteensovittaminen on aivan yhtä hankalaa kuin edellisilläkin sukupolvilla.  Äidit vain, nuo toivossa väkevät, kantavat ja imettävät lapset kuten ennenkin. Eripuraa kylvetään yhteiskunnan vaatimuksilla, joissa puututaan perheiden omaan valinnanvapauteen lastenhoidossa. Surullista on perheyhteyksien katkeaminen.

Lähtökohtana tulisi olla, että työelämässä kaikki lapsesta aiheutuneet kulut korvataan työnantajalle yhteisvastuullisesti. Tämä luo aidon mahdollisuuksien tasa-arvon työmarkkinoille. Tähän tulee pyrkiä, vaikka vain pienin askelin. On täysin mahdoton arvioida, mitkä kerrannaisvaikutukset kansantalouteen saadaan, kun työnantajan ei tarvitse miettiä, palkkaako miehen vai naisen haluttuun työtehtävään. Paikallisella sopimisella ja erilaisilla työajan joustoilla voidaan helpottaa naisten asemaa työelämässä erityisesti lasten ollessa pieniä ja täten äideillä on mahdollisuus pysyä osaavana työntekijänä omalla työurallaan.

Toivon todellakin, että nyt kariutuneet perhevapaauudistusneuvottelut otetaan uudelleen käsittelyyn ja löydetään aidosti perheitä tukeva malli heitä kuunnellen ja työelämän joustoja tukien. Lapsuus on kovin lyhyt aika ihmisen elämässä, mutta sitäkin ainutlaatuisempi.  Yhteiskunnan tulisi olla aidosti kiinnostunut tehtävien päätösten vaikutuksista lasten elämään.  Lapsivaikutusten arvioinnissa pitää kysyä myös lapsilta, mitä he haluavat. Tulokset saattavat yllättää.

”Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät.

Heille on annettu voima ja valta

kohota unessa pilvien alta

ja katsoa korkeammalta…”

Anna-Maija Renko

Pohjanmaan kokoomusnaiset, puheenjohtaja

Mitähän tekis seuraavaksi? 👌💨

Joulu on juhlistettu ja vuodenvaihde tulossa. Olen saanut levätä runsaan viikon tosi rauhassa sekä töistä että luottamustehtävistä. Tosin välipäivänä pidettiin perinteinen Kuortaneen kokoomusnaisten kinkkujumppa, mutta sitä ei lasketa. Väkeä oli paikalla hienosti n. 30 innokasta treenaajaa. Poliittinen toiminta voi olla myös hauskaa ja kivaa.

Toimin Kuortaneen Urheiluopistolla unelma-ammatissani liikunnanopettajana. Koulutan tulevia liikuntaneuvojia telinevoimistelussa ja musiikkiliikunnassa. Olen ollut opistolla töissä lähes 30 vuotta.

Aloitin kesällä Kuortaneella 7. valtuustokauden. Samalla aloitin 7. vuoden kunnanhallituksen puheenjohtajana. Edellämainitut tehtävät vaativat saumatonta yhteistyötä ja luottamuksellisia välejä kunnanjohtajaan ja suurimpaan puolueeseen, keskustaan.

Kaksi vuotta sitten Kuortane, Alavus, Ähtäri ja Soini perustivat yhteisyrityksen Kuusiolinna Terveys Oy:n Pihlajalinnan kanssa. Saimme rohkeasta päätöksestämme kritiikkiä maakunnasta, mutta valinta on ollut oikea.  Kuortaneella pysyy oma terveysasema, ei tule yllättäviä menoja eli kustannukset ovat ennakoitavissa, työpaikat säilyivät ja päivystys on alueellamme 24/7.  Ainoa murheenkryyni on ollut kahden perussuomalaisen valtuutetun valitus puretun vanhustenhoitopaikan uudelleen rakentamisesta. Nythän vanhukset ovat ”evakossa” Ähtärin sairaalassa. Uuden tehostetun palveluasumisen yksikön rakentamista ei voida aloittaa (vaikka rahoituskin on jo järjestetty) ennen kuin valitus on käsitelty. Kuortaneen ja Ähtärin välinen ajomatka kestää noin tunnin. Voitte kuvitella paljonko olen saanut  palautetta vanhusten omaisilta ja työntekijöiltä. Tämä kiusaksi valittaminen pistää oikein vihaksi.

Millainen sitten on tyypillinen työviikkoni?

•      Maanantaina klo 8 palaveri kunnanjohtajan kanssa illan kunnanhallituksen kokouksesta. Palkkatyö 9-16.30. Illalla kunnanhallitus, joka alkaa ryhmäkokouksellamme klo 17.30. Kunnanhallitus kestää yleensä noin pari tuntia ja sitten vielä siihen päälle puheenjohtajien palaveri. Kotiin noin klo 21.30.

•     Tiistaina palkkatöissä klo 17.30 saakka, koska vedän henkilökunnan tyky-jumppaa. Lautakuntien kokoukset tiistaisin. Osallistun niihin aktiivisesti. Kotona klo 20.30, sopivasti uutisiin.

•     Keskiviikkona palkkatöissä 16.30 saakka. Illalla klo 18 -19 kansalaisopiston Sportcoctailin ohjaaminen (viikon yksi kohokohta). Kotona noin klo 19.30.

•    Torstaisin palkkatöissä 16.30 saakka. Satunnaisia kokouksia iltaisin.

•     Perjantaisin pääsääntöisesti palkkatöissä, mutta monet maakunnalliset kokoukset sijoittuvat juuri perjantaille.

•    Lauantai ja sunnuntai menevät liikunta- ja muiden erilaisten tapahtumien parissa. Lisäksi  perehdyn tarkasti tulevan maanantain kunnanhallituksen esityslistaan.

Tämmöistä pyöritystä tämä on ollut viimeiset vuodet. Kyllähän into olisi lopahtanut jo moneen kertaan, ellei kotoa tulisi tarvittavaa tukea. On hyvä, että kotona on joku, jonka kanssa asioista pystyy kopittelemaan ja keskustelemaan. Siitä annankin Jussille suuret kiitokset.

Kokoomusnaisena olen saanut vaikuttaa Kuortaneen päivänpolitiikkaan jo pitkään. Intoa ja vaikuttamisenhalua riittää edelleen. Kolme poikaamme ovat kasvaneet näissä toiminnan vuosissa aikuisiksi.

Usein kuulee sanottavan, että päivääkään en vaihtaisi pois, mutta totuuden nimissä voisin muutamalle päivälle näin tehdä. Ja heleposti.

Mottona kuvaanikin sopiva lause: Ponnistetaan yhdessä ylemmäs!

Rakkahasti terveisiä lukijoille Kuortaneelta ja terveyttä vuodelle 2018.

Annu Ridanpää-Taittonen

Liikunnanopettaja, LitM

Kuortaneen kunnanhallituksen pj. ja valtuutettu

KÖKKÄÄ PUKKAA 👌😎💭

Kokoomusnaisen arkea ja mietteitä rataosuudella Helsinki-Seinäjoki.

Mikä meitä kokoomusnaisia yhdistää iästä ja elämäntilanteesta riippumatta? Perusarvojen lisäksi sanoisin, että aktiivisuus, yhteisvastuu ja kyky ryhtyä tuumasta toimeen. Järjestämme retkiä, tapahtumia, keräyksiä ja vaalikampanjoita. Osallistumme monenlaisten yhdistysten toimintaan luottamustehtävien lisäksi. Siinä ohessa pyöritämme perheen arjen ja työn. Omalta osaltani laskin, että aktiivijäsenyys on yli kymmenessä yhdistyksessä tai järjestössä ja sen lisäksi noin nelisenkymmentä eri sosiaalisen median verkostoa seurannassa. Ei ihme, että kalenteri täyttyy kuukausiksi eteenpäin ja kökkää pukkaa. Samoin näyttää olevan muidenkin kokoomusnaisten kalenterien laita, eikä tahti tunnu hellittävän eläkkeelläkään.

Viime kesän SuomiAreenalla keskusteltiin YLE:n tekemän kyselyn pohjalta siitä, pitäisikö EU-jäsenyydestä järjestää uusi kansanäänestys. Muualla Euroopassa on uutisoitu Britannian brexitin myötä EU-kriittisyyden noususta, mutta Suomessa EU-kansanäänestykselle tunnutaan sanovan selvä EI ja muutenkin asenne on vakaan myönteinen ilman turvallisuustakuulla hehkuttamistakin. Tässä yhteydessä herää kuitenkin kysymys, osaammeko hyödyntää EU-jäsenyyden tuomia mahdollisuuksia riittävästi? Hankehallinnon ammattilaisena voisin sanoa, että emme. Erilaisia rahoituksia on saatavilla mm. maaseudun  elinvoimaisuuden tukemiseen, kansainvälisyyteen ja liikkuvuuteen. Kannattaakin aktiivisesti ottaa selvää löytyisikö omalle harrastus- tai kyläyhdistykselle rahoituksia sellaisiin kehittämiskohteisiin, joihin kuntien verorahat eivät yksin riitä. Maaseudun kehittämisrahoituksia kanavoivat esimerkiksi Leader-ryhmät , joiden neuvontapalvelut ovat valtakunnallisestikin varsin kattavat. Kokoomusnaisten verkostosta löytyy monenlaista osaamista, joten aina voi myös kilauttaa kaverille. Yhdessä olemme enemmän; haetaan siis yksissätuumin kaikki mahdollinen avustusrahoitus Suomeen!

Pendoliino näyttää olevan ihan ajallaan Helsingistä Seinäjoella, joten vielä on iltaa aikaa laittaa kökkäpyykkiä pesukoneeseen ja varustautua viikottaiseen ratakökkään. Junaverkko katosi tässä vähän Parkanon jälkeen, joten nyt on aika pakata tietokone laukkuun ja kaivaa esille autonavaimet. Ei voi välttyä ajatukselta, että olisi se mukava päästä sujuvasti pendelöimään junalla nämä työmatkat myös kotipaikkakunnalta Lapualta. Valitettavasti juna toppaa meidän asemalla liian harvoin. Pitäisiköhän hakea tukea Pohjanmaan (paikallis)junaliikenteen kehittämiseksi kansalaisten tasa-arvoisen liikkumisen ja maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisen näkökulmasta 😉. 

Minna Haasio

Hallintotieteiden maisteri

Lapuan kokoomusnaiset ry, puheenjohtaja

Kokoomuksen Lapuan kunnallisjärjestön hallitus, jäsen

Pohjaanmaan kokoomusnaisten piirihallitus, jäsen

Elämää keskellä ruuhkavuosia 💨😵💖

Otteita kokoomusnaisen kalenterista 

Sunnuntai     Siivouspäivä, Lapuan Kokoomusnaisten kokous.

Maanantai    Lasten jumppa/lentopallo, oma treeni,varaa neuvola. Kirjoita väitöskirjaa!
 
Tiistai            Kirjoita blogi. Varaa junaliput liittohallituksen kokoukseen.

Keskiviikko    Ylitöitä, oma treeni lounastauolla. Kampaajalle, ihanaa! Vanhempainilta. Lasten uintitreenit.

Torstai           Lasten jumppa, oma treeni. Selvitä aloitteiden taustat liittohallituksen kokoukseen. Perehdy kokousmateriaaliin illalla.

Perjantai       Liittohallituksen kokous Hesassa. Mummi vie lapet hoitoon/eskariin.Ystävän kanssa lounastreffit. Hyvä kirja mukaan junaan!

Lauantai       Oma treenipäivä, twerkkaus, lasten liikuntakerho. Leivo huomisia vieraita varten. Illalla ystävän kanssa kahville.

Sunnuntai     Kauhajoen Kokoomusnaisten 110v juhliin. Mumma ja tädit kylään. Tarkista ensiviikon aikataulut ja pakkaa lasten hoito/eskarilaukut.

Aktiivinen kokoomusnainen

Naisen kalenteri saattaa joskus näyttää aikamoiselta hurrikaanilta, mutta onneksi rauhallisiakin viikkoja on. Siitä huolimatta kaikki tulee aina hoidettua ja sunnuntaina voi sanoa, että selvittiinpä tästäkin viikosta.

Itse lähdin mukaan politiikkaan ja kokoomuksen toimintaan jo opiskeluaikoina. Tuolloin ei ollut vielä perhettä ja pystyi olla aktiivisesti mukana lähes kaikessa, missä halusi vaikuttaa itselleen tärkeisiin ajankohtaisiin asioihin. Olin tuohon aikaan mukana piirihallituksissa, useammassa lautakunnassa, mielenterveysseuran hallituksessa, opiskelijayhdistyksessä jne. Näiden ohella opiskeltiin ja tehtiin töitä, nähtiin ystäviä ja harrastettiin. Sitten tuli perhe ja kaksi lasta. Ruuhkavuodet iski täysillä päälle ja oli pakko priorisoida asiat elämässä sekä jättää osa luottamustehtävistä pois. Silti pysyin mukana toiminnassa enkä jättäytynyt täysin pois, jotta pysyin ns. ajankohtaisessa poliittisessa keskustelussa mukana. Ruuhkavuosista huolimatta olen opiskellut työn ohessa ekonomiksi ja aloittanut väitöskirjan tekemisen. Lisäksi olen mukana piirihallituksessa, liittohallituksessa ja puoluevaltuustossa.

Perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen tuntuu välillä haastavalta ja helppoa se ei aina ole. Kun siihen sovittaa vielä omat ja lasten harrastukset sekä opiskelut ja aktiivisuuden yhdistystoiminnassa, kalenterin sivut täyttyvät merkinnöistä joka viikko. Kuitenkin oma aktiivisuus ja oman elämän organisointi on kiinni vain sinusta itsestään. Jos on halua vaikuttaa politiikassa tai esimerkiksi vapaaehtoistoiminnassa, sille löytyy arjesta aina aikaa, kunhan sen osaa sinne sovittaa. Kyse on omasta päättäväisyydestä ja tahdonvoimasta ja sitähän meillä naisilla ainakin riittää.

Usein kuulee ruuhkavuosia elävien kanssasisarten suusta ”kyllä haluaisin harrastaa, mutta lapset on niin pieniä”,  ”voi kun pääsisi mukaan politiikkaan, mutta en varmaan ehdi” tai ”lapset rajoittavat liikaa omaa aikaa ja kyllä mä sitten, kun lapset on vanhempia”. Lapset ovat hyvin sopeutuvaisia ja joustavia sekä kulkevat hyvin mukana. Esimerkiksi minulla lapset ovat usein kokouksissa mukana, piirrustuslehtiö ja kynät käteen tai tabletista piirrettyjä sen aikaa, kun äiti kokoustaa. Sillä välin, kun lapset ovat harrastuksissa, itse voi perehtyä huomisen päivän kokousmateriaaleihin tai tehdä rästiin jääneitä töitä. Lounastauoilla voi antaa itselle luvan hengähtää töistä ja käydä vaikka salilla (jos lounastunti on tunnin mittainen ja muistaa myös syödä!!). Loppuviimein on kyse siis organisoinnista ja siitä, mihin oman ajan todella haluaa käyttää.

Perhevapaauudistus

Kokoomus ja varsinkin Kokoomusnaiset ovat pitkään tehneet töitä sen eteen, että perhevapaat uudistetaan ja vanhemmuuden tasa-arvo työelämässä paranee. Budjettiriihessä hallitus on tehnyt nyt päätöksen, jolla tätä asiaa viedään eteenpäin tällä vaalikaudella. Uudistetut perhevapaat tulevat tarjoamaan perheille enemmän joustoa arkeen ja sujuvuutta perheen ja työn yhdistämiseen. Uudistus parantaa myös naisten asemaa työmarkkinoilla, joka on tervetullutta.

Kokoomusnaiset tekevät pitkäjänteistä työtä varsinkin perheiden, lasten ja naisten puolesta. Nämä ovat niitä hetkiä, kun voi olla tyytyväinen omaan ja puolueen tekemään työhön, kun tavoitteet saavutetaan. Silloin tiedän, etten ole turhaan tuhlannut aikaani vaikuttamiseen ja ollt ajamassa asioita eteenpäin. Tämän vuoksi organisoin elämääni ja arkea, tasapainoilen aikataulujen ja kalenterimerkintöjen kanssa, vaikka ruuhkavuodet meinaavat välillä viedä kaiken energian.

Ruuhkavuosista huolimatta nuoria naisia tarvitaan politiikassa ja työelämässä. Nuorten naisten tulisi rohkeammin lähteä mukaan vaikuttamaan mm. oman kuntansa asioihin ja pyrkiä valtuustoihin sekä lautakuntiin. Lisäksi naisten tulisi vaatia työelämässä itselleen samoja tehtäviä ja vastuita kuin miehillä.

Minun mielipide on, että ruuhkavuosista selviää päättäväisyydellä, rohkealla asenteella ja hyvillä organisointitaidoilla :).

Wilhelmiina Kukkamo

Kahden lapsen äiti (Ella 6v. ja Erkka 5v.)

Käräjäsihteeri

Tradenomi, ekonomi, tohtorikoulutettava

Kokoomuksen Naisten Liiton liittohallituksen jäsen

Lapuan Kokoomusnaisten sihteeri

Pohjanmaan Kokoomusnaisten piirihallituksen varajäsen

Kokoomuksen puoluevaltuuston varajäsen

KOKOOMUSNAISEN ELÄMÄÄ 💙🌞

Kesä on kauneimmillaan tänä vuonna vasta näin loppupuolella. Puuhaa on kuitenkin riittänyt koko kesälle, säästä huolimatta. Alkukesä meni vielä työn merkeissä, mutta heinäkuu ja elokuun alku on työnohjaaja/kouluttajalle hiljaisempaa aikaa työrintamalla. Nyt on ollut paremmin aikaa puutarhatöille ja vastahankitun metsäpalstan mukana tulleelle pikkumökille lampineen.

Kokoomustaustaani

Minusta tuli kokoomusnainen jo nuorena, vähän päälle parikymppisenä. Olin tuolloin jo hyvin kiinnostunut erilaisista yhteiskunnallisista asioista ja pääsin mukaan politiikkaan kotikuntani sosiaalilautakunnan kautta. Siitä lähti minun monipuolinen vaikuttajanaisen urani liikkeelle. Lasten ollessa pieniä, en ollut merkittävästi mukana politiikassa, muutoin kuin seuraamalla sivummalta asioiden ja tapahtumien kulkua.

Hallintotieteiden jatko-opintojen aloittamisen myötä 2010 aloin panostamaan uudelleen politiikkaan oikein toden teolla. Siitä lähtein olen ollut mukana kuntani paikallisessa politiikassa monipuolisesti, naisten piirihallituksessa, puoluevaltuustossa sekä naistenliiton toiminnassa. Viime talvena pääsin mukaan naistenliiton tulevaisuuskoulutettavien ryhmään.

Tässä hetkessä

Tuleva syksy on poliittista toimintaa täynnä. Elokuun alkupuolelta lähtien kutsuvat uudet ja monipuoliset kuntapäättäjän työt oman kotikunnan kunnanhallituksessa, elinvoimajaostossa sekä perusturvalautakunnassa kunnanhallituksen edustajana. Sairaanhoitopiirin valtuustossa on alkamassa toinen kausi. Työtä ja haastetta tulee riittämään. SOTE ja maakuntauudistus kolkuttaa ovella, vaikka aikataulua hiukan lykättiinkin. Nyt on aika tehdä jämäkkää pohjatyötä uudistusten pohjaksi.

Työ ja perhe

Työrintamalla odotan tulevalta syksyltä monia uusia kontakteja ja myös asiakkuuksien uusiutumista jo olemassa olevien organisaatioiden ja tahojen kanssa. Tilannetaito yritykseni palvelee monipuolisesti työnohjaus ja koulutusasioissa. Organisaatioissa tarvitaan työnohjausta ja täydennyskoulutusta. Kohtaan työpaikkoja ja työntekijöitä sekä esimiehiä heidän erilaisissa haasteissaan. Keskeistä koulutustoiminnassani on hoiva-alan saattohoitokoulutus ja erilaiset vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen liittyvät koulutukset kaikille asiakaspalvelualoille. Siinä työssä, jos missä pääsee lähelle ihmiselämän moninaisia kysymyksiä suhteessa omaan itseen ja lähimmäisiin tavalla ja toisella. Olen etuoikeutettu, kun saan olla lähellä ihmisiä erilaisten haasteiden äärellä.

Voimanlähteeni

Voimaa omaan elämään antaa puoliso Jari sekä lapset Matti ja Maija. Myös Tuula-äiti on lähellä joka päivä. Puoliso kulkee työssä Vaasassa ja tukee minun töitäni ja tehtäviäni hienosti. Poika asuu jo omillaan ja käy töissä levyseppä-hitsaajana. Tyttö menee lukion toiselle luokalle. Kaksi vuotta sitten leskeksi jäänyt äiti asuu lähellä ja jaamme arkea hänen kanssaan monella tavalla.

Vapaa-aikaa vietän kotitöiden ja metsätöiden parissa. Metsä ja puusavotta ovat erityisen lähellä sydäntäni, kiitos edesmenneen metsuri-isäni. Nautin kaikenlaisesta fyysisestä raatamisesta ja ponnistelusta. Se tuottaa minulle suurta nautintoa. Vuosien varrella operoitu selkä ja loukattu kaularanka eivät ole kanssani läheskään aina samaa mieltä, mutta välillä huilataan ja venytellään.

Viestini sinulle

Kokoomusnainen palvelee työllään ja toiminnallaan yhteiskuntaa kohti vielä parempaa oikeudenmukaisuutta, tekemisen tarmoa sekä osallisuuden kokemusta. Kokoomus kokoaa yhteen, ei hajota. Meidän sydän sanoo, että tärkeää elämässä on koti, uskonto ja isänmaa. Se on vahva pohja koko ihmiselämälle, sen elinkaarelle ja jatkumolle. Yhdessä olemme enemmän.

Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Kokoomusnaisena olen kiitollinen siitä, mitä yhteiskuntamme on saavuttanut. Katsotaan yhdessä eteenpäin. Ponnistelu isänmaan puolesta jatkuu! Voimia tiellesi!

Mari Lampinen-Tuomela, Pohjanmaan Kokoomusnaisten varapuheenjohtaja